AI, VR, AR ja IoT synnyttävät dataräjähdyksen, jonka keskelle kohoaa Pohjoismaiden suurin avoin datakeskus

Aloitetaan numeroilla. Vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia esinettä tulee olemaan verkkoon kytkettyjä IoT-esineitä¹, ja yritykset ovat 85-prosenttisesti vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa virtuaalisen asiakaspalvelijan, kuten tekoälyn tai chatbotin, välityksellä². Lisätyn ja virtuaalitodellisuuden tuottama tietoliikenne kasvaa 20-kertaiseksi vuosien 2016-2021 aikana. Kestäisi kauemmin kuin viisi miljoonaa vuotta katsoa kaikki videot, jotka kulkevat yhden kuukauden aikana globaaleissa tietoliikenneverkoissa vuonna 2021. Tällöin verkossa liikkuu miljoona minuuttia videosisältöjä joka sekunti.³

Edellä mainitut trendit kasvattavat datan määrää räjähdysmäisesti, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että uusia datakeskuksia perustetaan jatkuvalla syötöllä.

”Meidän täytyy varmistua siitä, että tarvittava infrastruktuuri on olemassa”, toteaa Schneider Electricin Thierry Chamayou. ”Ja kun puhutaan IoT:sta, ei riitä, että joka paikassa on antureita ja että niiden keräämä data säilötään jossain. Olennaista on, mitä dataa keräämme ja mitä me sillä teemme. Tästä voi tulla yrityksille osa jokapäiväistä liiketoimintaa, jolloin teemme päätöksiä dataan pohjautuen. Jotta johtopäätökset olisivat mahdollisimman tarkkoja, dataa tarvitaan isoja määriä. Se tarkoittaa yhä uusia verkkoon kytkettyjä esineitä ja laitteita, lukematonta määrää antureita.”

Tarvitaan siis muun muassa vakaita, tietoturvallisia ja energiatehokkaita datakeskuksia sekä erilaisia pilvipalveluita, joiden varaan yritykset voivat rakentaa digitaalista liiketoimintaansa.

Dubain robottipoliisi ja Pitäjänmäen datakeskus ovat osa samaa trendiä

Dubain kaduilla partioi robottipoliisi. Tämä ei ole Robocop-elokuvasta tuttua scifiä vaan totta jo tänään.

”Dubain robottipoliisi osaa muun muassa tervehtiä, puhua useilla kielillä sekä tunnistaa käsieleitä. Tämän tyyppinen kehitys ei tietysti aina ole pelkästään hyvä asia, mutta vastaan ei kannata taistella. Muutos on väistämätön”, Chamayou sanoo.

Robotti liikkuu pyörillä ja sen rintakehään on kiinnitetty tabletti, jonka kautta on mahdollista tehdä rikosilmoitus. Toistaiseksi robottipoliisi ei voi ratkoa isompia rikoksia, vaan se pystyy avustamaan pienemmissä rikkeissä. Tavoitteena on, että Dubaissa neljännes poliiseista korvattaisiin vastaavanlaisilla roboteilla vuoteen 2030 mennessä.

Ja näin datan määrä kasvaa taas. Suomessa dataräjähdyksen synnyttämään kysyntään vastaa muun muassa Telia, joka rakentaa Helsingin Pitäjänmäkeen Pohjoismaiden suurinta ja energiatehokkainta, kaikille yrityksille avointa datakeskusta. Se valmistuu keväällä 2018 ja sen suunniteltu kapasiteetti on 24 megawattia.

Yksi dataan liittyvistä trendeistä on Chamayoun mukaan paikallisuus. Monet toimijat, esimerkiksi eri maiden hallitukset, pyrkivät siihen, että data säilytetään lähellä paikkaa, jossa se on alun perin luotu. Myös EU:n uusi, vuonna 2018 voimaan astuva tietosuoja-asetus pakottaa yritykset miettimään datan sijaintia tarkasti. Asetuksen rikkomisesta voi seurata merkittäviä sanktioita.

Miten teet päätöksiä ilman kristallipalloa?

Digitalisoituvassa maailmassa pienetkin päätökset voivat olla vaikeita. Emme pysty täysin ennustamaan tulevaa, ja murros tulee joka tapauksessa olemaan valtava.

”Minulla on tytär, jonka kanssa käyn keskusteluita siitä, mitä hänen pitäisi opiskella yliopistossa”, kertoo Huawein alueellisista IT- ja datakeskusratkaisuista vastaava johtaja Sanjay Sainani. ”Ongelma on se, että tulevaisuuden työpaikkoja ei vielä ole olemassa. Minulla ei siis ole vastauksia hänelle.”

Digimurros ei vaikuta pelkästään oikean opiskelupaikan valintaan, vaan myös liiketoimintapäätöksiin ja investointeihin. Niiden tulee Sainanin mukaan pohjautua siihen, mitä tulevaisuudessa oletettavasti tulee tapahtumaan.

”Jopa wc-istuimista tulee IoT-esineitä. Kerättyä dataa pitää analysoida, ja tässä kohden kuvaan astuvat datakeskukset. Uberillä ja Airbnb:llä ei ole ollenkaan fyysistä omaisuutta. Tämän tyyppisten yritysten liiketoimintaa on itse asiassa IT, ja siihen tarvitaan datakeskuksia”, Sainani sanoo.

Hänen mukaansa digitaalisuus edellyttää joustavuutta ja skaalautuvuutta. Miten yrityksesi suoriutuu, jos esimerkiksi uusia asiakkaita tulee kerralla lisää valtava määrä?

”Kun gaselli herää, se ajattelee, että selviytyäkseen sen täytyy juosta nopeammin kuin savannin nopein leijona. Kun leijona herää, sillä on päässään samanlainen ajatus: minun on juostava nopeammin kuin savannin hitain gaselli, sillä muuten näännyn nälkään. Digitaalisessa maailmassa olemme kuin nuo eläimet: meidän on juostava kovaa, jotta selviydymme.”

Kirjoitus pohjautuu Datacloud Europe -tapahtuman puheenvuoroihin. Tapahtuma järjestettiin Monacossa 6.-8.6.2017. Telia osallistui tapahtumaan yhdessä Invest in Finlandin sekä sen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lähteet:
1: Gartner
2: Business Insider / Gartner
3: Cisco

Mari Rihti

Mari Rihti työskentelee Telialla sisältömarkkinointivelhona vastuullaan sisältöstrategia sekä koukuttavan sisällön tuottaminen. Hän haluaa olla mukana luomassa parempaa sisältömarkkinointia, joka ilahduttaa ja oivalluttaa asiakkaita. Twitter: https://twitter.com/MsRihti