Alexander Stubb: Neljäs teollinen vallankumous – oletko valmis?

Alexander Stubb aloittaa puheenvuoronsa tutuiksi tulleilla kolmella pointilla. Neljännen teollisen vallankumouksen osalta ne ovat Stubbin mukaan talous, politiikka sekä etiikka.

”Minä liitän tähän vallankumoukseen erityisesti robotisaation, digitalisaation, tekoälyn ja teollisen internetin”, Stubb kertoo. ”Toinen teollinen vallankumous, joka toi mukanaan muun muassa sähkön ja höyrykoneet, toi meille myös marxismin. Neljäs teollinen vallankumous tulee olemaan sata kertaa isompi, ja kukaan meistä ei vielä tiedä, mitä se tulee tarkoittamaan esimerkiksi ihmiskunnalle.”

”Kaivakaapa puhelimet esille”, Stubb kehottaa ja vastaa samalla vaimoltaan saapuneeseen viestiin. ”Jos nyt katsotaan järjestyksessä puhelimen sovelluksia, niin 90-luvulla meidän piti ostaa kalenteri, kamera, valokuvat, albumit, videokamera ja -kasetit, videosoitin, kello, kartta, vihko, televisio, laskin, musiikki ja niin edelleen. Olemme unohtaneet, että itse asiassa meidän ei tarvitse ostaa näitä enää, vaan kaikki löytyy täältä”, hän jatkaa puhelintaan heilauttaen.

Tekoäly tehtailee uutiset ja vastaa lainsäädäntötyöstä

Stubb on sitä mieltä, että talouspoliitikot eivät tällä hetkellä ymmärrä, millaisen mullistuksen kaupankäynti tulee kokemaan.

”Lapseni voivat kohta omalla 3D-tulostimella tulostaa itselleen lenkkarit? Mihin tarvitaan vientiä ja tuontia, sääntöjä tai kauppajärjestöjä?”, Stubb kyseenalaistaa.

Hän arvioi, että puolet nykypäivän ammateista tulee poistumaan noin viidentoista vuoden sisällä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että taksia tai bussia ajaa robotti. Mihin tarvitaan markkina-analyytikkoja, juristeja tai lääkäreitä, kun tekoäly pystyy käsittelemään tietoa huomattavasti ihmistä tehokkaammin ja myös analysoimaan sitä?

”Poliitikolle hieno juttu on, että kun algoritmit tekevät uutisia, emme enää tarvitse toimittajia. Toisaalta myös lainsäädäntötyötä voidaan tehdä tekoälyn avustuksella, joten myös poliitikoista voi tulla tarpeettomia”, Stubb naurahtaa.

Stubbin mielestä lainsäätäjät eivät nykyisellään ymmärrä vallankumouksen merkitystä. Se tulee vaikuttamaan muun muassa demokratiaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Osa ihmisistä haluaa edelleen laittaa vaalisunnuntaina puvun päälle, käydä äänestyskopissa ja juoda sen jälkeen vaalikahvit. Sähköinen äänestäminen tuntuu joillekin ajatuksena täysin ylivoimaiselta. Jos emme voi ajatella edes sitä, että käyttäisimme teknologiaa demokraattisen prosessin edistämiseen, emme Stubbin mukaan välttämättä ole kykeneväisiä muutokseen.

”Politiikka oli aiemmin ylhäältä alas johdettua ja erittäin hierarkkista. Sananvapaudessa olemme digitalisaation ja sosiaalisen median myötä siirtyneet täysin uudelle tasolle. Mutta samalla meillä kaikilla on vastuu olla mukana keskusteluissa kunnioittavasti ja arvostavasti”, Stubb muistuttaa.

Meidän pitää ratkoa uudenlaisia eettisiä kysymyksiä

Neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa myös sitä, että meidän pitää miettiä ja löytää vastauksia eettisiin kysymyksiin. Ihmisestä on kovaa vauhtia tulossa jonkunlainen koneen ja ihmisen hybridimuoto.

”Käsiproteesia on jossakin vaiheessa mahdollista liikuttaa ajatuksen voimalla. Hiiren päällä voidaan kasvattaa korva, joka voidaan siirtää ihmiselle. Entä jos elämme vaikka 150-vuotiaiksi? Rebootataanko meidät kymmenen vuoden välein, jotta tärkeimmät elintoimintomme uusiutuvat aika ajoin? Nämä kysymykset tulevat jossakin vaiheessa eteemme ja ne ovat isoja eettisiä kysymyksiä”, Stubb toteaa.

”Mielestäni onnellinen elämä perustuu ihmisyyteen, ihmisarvoon ja empatiaan. Jos fyysisen työn tekemisestä tulee tarpeetonta, meille jää aikaa tehdä sitä, mitä meidän tulisi koko ajan tehdä: olla empaattisia ja läheisiä muiden ihmisten kanssa”, Stubb visioi.

Stubb vetää yhteen pointtejaan. Hänen johtopäätöksensä on se, että meillä on taipumuksena ylidramatisoida lyhyen aikavälin tapahtumia ja toisaalta aliarvioida ja vähätellä pitkää aikaväliä. Pitäisi löytää kultainen keskitie.

Hänen toinen johtopäätöksensä on, että muutokseen voidaan suhtautua kahdella tavalla. Joko painetaan jarrua ja todetaan, ettemme halua muutoksen tapahtuvan. Tai sitten sopeudumme siihen.

”Kolmanneksi sanoisin, että voimme olla joko optimisteja tai pessimistejä kehityksen suhteen. Optimistin mielestä muutos mahdollistaa, vapauttaa, luo uusia työpaikkoja, pidentää ja helpottaa elämää ja niin edespäin. Pessimisti – ja heitä on paljon – sanoo ihmiskunnan olevan perimmäisten asioiden äärellä. Ihmisen ja ihmiskunnan tulevaisuus mullistuu, ja scifistä voi tulla totta. En halua itse jarruttaa kehitystä, mutta välillä minua pelottaa. Tärkeintä olisi miettiä, mitä tämä tarkoittaa meidän lapsille ja lastenlapsille. Uusi sukupolvi on aina edeltäjäänsä fiksumpi.”

Kirjoitus pohjautuu Alexander Stubbin puheenvuoroon Solita Thinkers Forumissa, joka järjestettiin 23.5.2017. Stubbin ja muut tapahtumassa kuullut puheenvuorot voit katsoa Telia Digitalist TV:stä.

Mari Rihti

Mari Rihti työskentelee Telialla sisältömarkkinointivelhona vastuullaan sisältöstrategia sekä koukuttavan sisällön tuottaminen. Hän haluaa olla mukana luomassa parempaa sisältömarkkinointia, joka ilahduttaa ja oivalluttaa asiakkaita. Twitter: https://twitter.com/MsRihti