Miksi verkkopalveluiden ja -sovellusten kehityksessä pitäisi huomioida myös lapset ja nuoret?

Hyppää paino kaulassa järveen. Ota videoo, kun vedät rantees auki vitun majava. Ei kukaan oo ikinä kertonut että näytät ihan pojalta?

19-vuotias Riikka Korteaho kertoi Ylen haastattelussa saaneensa satoja tai jopa tuhansia negatiivisia kommentteja ylläpitämissään Facebook-ryhmissä. Edellä mainitut kommentit on poimittu Riikan Facebookista ottamista kuvakaappauksista, joita hänellä on tallessa yli 6 000 kappaletta.

Ennen digiaikaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneet aikuiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä lapset ja nuoret netissä kohtaavat.

”Syrjintää, ahdistelua, kiusaamista, häirintää, syrjäytymistä erilaisista verkkoyhteisöistä”, Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Anniina Lundvall luettelee. ”Suomessa ajattelemme helposti, että kaikki lapset pääsevät nettiin eivätkä joudu asumaan kadulla. Lasten taustat voivat silti olla hyvin erilaisia, samoin kuin heidän digitaaliset taitonsa”, Lundvall muistuttaa.

Lundvall toteaa, että julkisessa keskustelussa korostuu esimerkiksi digitaalisten laitteiden liikakäyttö, johon perinteisesti on suhtauduttu ”piuhat irti ja pelikone kaappiin piiloon” -tyyppisellä asenteella. Mutta digitaalisessa ympäristössä on kyse paljon muustakin.

”Lapsen ja nuoren pitäisi oppia ymmärtämään, mikä verkossa on kaupallista sisältöä ja mikä tietoa. Vanhempien, koulujen ja opettajien tulisi huolehtia perustarpeista ja että lapsella ja nuorella on perusturvallisuus digitaalisessa ympäristössä. Lapsille ja nuorille pitää myös opettaa empatia- ja sosiaalisten suhteiden taitoja. Lisäksi yksityisyyteen liittyvät asiat ovat nuorille usein hämäriä. He eivät välttämättä esimerkiksi ymmärrä, mitä yksityisyysasetukset ovat ja miksi omia tietojaan ei kannata jakaa verkossa heppoisin perustein”, Lundvall selittää.

Telian yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen kertoo, että esimerkiksi Volkswagenilla on kielletty vanhempien etätyöskentely kello kuuden jälkeen illalla, jotta vanhemmat viettäisivät enemmän aikaa lasten kanssa. Digitaalinen ympäristö on siis lapsen ja nuoren kannalta varsin monikerroksinen kokonaisuus, jossa aikuisilla on iso vastuu ja rooli lapsen oikeuksien täyttymisessä.

Ongelmia eivät aiheuta koneet vaan ihmiset

Koska aikuiset eivät useinkaan tunne lapsen ja nuoren elämää ja arkea verkossa, ei myöskään palveluita ja sovelluksia yleensä kehitetä heidän ehdoillaan. Kehittäjille ei todennäköisesti tule edes mieleen kysyä lasten ja nuorten mielipidettä. Kuitenkin kaikkien verkkopalveluita tuottavien yritysten tulisi ottaa myös tämä kohderyhmä huomioon.

”Lapsilta tulee palautetta, että palveluntuottajia eivät kiinnosta lapset. Jos esimerkiksi lapsi on yhteydessä asiakaspalveluun vaikkapa ilmiantamalla verkkokiusaajan, hän ei välttämättä saa mitään vastausta. Telian maaliskuussa julkaiseman Life online through children’s eyes -selvityksen mukaan mukaan internet olisi aivan toisenlainen, jos lapset saisivat rakentaa sen”, Lundvall kertoo.

Anniina Lundvall
Pelastakaa Lapset ry:n Anniina Lundvall osallistui Digitalist Pop Up -tapahtumaan yhdessä muiden asiantuntijoiden ja tubettajien kanssa

 

Palveluntarjoajat voivat esimerkiksi parantaa toiminta- ja käyttöohjeita sekä kertoa yksityisyydensuojasta. Palveluita voi myös kehittää lasten ehdoilla ja ottaa heidän toiveensa huomioon kehitystyössä. Lapsiasiakkaille tulisi olla tarvittaessa tarjolla tukea ja apua sekä nopeutettuja prosesseja ongelmatilanteissa. Häirintää voidaan estää kehittämällä teknologiaa palvelun taustalla. Häirintää ja kiusaamista ei saada kitkettyä kokonaan, mutta sen voi pyrkiä tekemään mahdollisimman hankalaksi.

Mitä hyötyä lasten ja nuorten huomioimisesta sitten on yrityksille?

”Yritykset voivat vahvistaa brändimielikuvaansa huolehtimalla lapsen ja nuoren oikeuksista. Tämä liittyy olennaisesti sidosryhmäsuhteisiin ja niiden vahvistamiseen”, Lundvall sanoo.

Lahja 100-vuotiaalle Suomelle

DigiBoom on Pelastakaa Lapset ry:n sekä Telian yhteinen Suomi100-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomea niin, että lapsen oikeudet digitaalisessa ympäristössä toteutuvat.

”Telia on digitalisaation edelläkävijä ja mahdollistamme verkossa hengailun”, Pitkänen toteaa. ”Verkko rikastuttaa lasten elämää – he voivat parantaa siellä digitaalisia taitojaan, pelata, seurustella ja hakea tietoa. Sitten on myös verkon varjopuolet, kuten vihapuhe, häirintä ja yksityisyyden loukkaaminen. Haluamme Telialla ottaa tästä vastuuta ja kunnioittaa lapsen oikeuksia. Sen vuoksi olemme mukana tekemässä pelisääntöjä sille, miten verkon käyttö voi olla lapselle ja nuorelle turvallista ja miten verkossa tulisi käyttäytyä. DigiBoom on meidän lahjamme 100-vuotiaalle Suomelle.”

DigiBoomin lisäksi Telia edistää lapsen oikeuksia myös muilla keinoilla. Yleensä erilaisissa paneeleissa pönöttää pukumiehiä, mutta Telia-konserni on perustanut lasten neuvoa-antavan paneelin. Siellä ääneen pääsevät lapset, jotka kertovat, mitä digitaalisessa maailmassa tapahtuu heidän näkökulmastaan. Telia on myös mukana ehkäisemässä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä verkossa blokkaamalla sivustoja, joissa rikospoliisi havaitsee rikollista toimintaa. Mahdollisuuksia on paljon – myös muut kuin teleoperaattorit voivat edistää turvallisen verkkoympäristön luomista ja lapsen oikeuksien toteutumista.

Artikkeli perustuu Digitalist Pop-up -tapahtumaan, jossa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja lapsen ja nuoren oikeuksista digitaalisessa ympäristössä. Tapahtuma järjestettiin 30.8.2017, ja pääset katsomaan tapahtuman tallenteen Digiboom-sivustolta.

Mari Rihti

Mari Rihti työskentelee Telialla sisältömarkkinointivelhona vastuullaan sisältöstrategia sekä koukuttavan sisällön tuottaminen. Hän haluaa olla mukana luomassa parempaa sisältömarkkinointia, joka ilahduttaa ja oivalluttaa asiakkaita. Twitter: https://twitter.com/MsRihti