MTV:n mediaperhe koskettaa

MTV Digitalist markkinoinnin ja median VIP aamu 29.11. suorana 8.30 Tästä http://www.katsomo.fi/#!/jakso/33017052/5m-markkinoinnin-median-vip-aamu/691795/digitalist-5m

Jarkko Nordlund katselee Pöllölaaksossa maailmaa MTV:n toimitusjohtajana taustallaan pitkä maksu-TV -ura sekä musiikkiteollisuuden mullistusvaihe.

Nordlundin näkökulma ja asenne median muutokseen ja murrokseen on innostunut. Vaikka kilpailu on raastavaa ja kovaa, niin digitalisaatio on kaikille toimijoille valtava mahdollisuus kyseenalaistaa omat rajansa ja uskomuksensa.

Musiikkimaailmassa aiemmin musiikkiyhtiöt päättivät mitä Suomi kuuntelee ja levyt löytyivät Anttilasta. Musiikkiyhtiöillä on edelleen luova valta ja ne vastaavat valinnoista. Mutta kuluttajalla on lopullinen valta ja kuluttajat päättävät. Ja tämä koskee ihan kaikkia toimialoja, myös TV:tä, Nordlund painottaa.

Kuluttajasta käyttäjäksi

Perinteiset lineaariset TV-kanavat voivat vielä hyvin. Ohjelmayhtiöiden ohjelmointi on kuitenkin jo vähän vanhakantaista toimintaa, Nordlund summaa. Käyttäjäkeskeisyys ja sen ymmärtäminen on iso kulttuurillinen muutos. Etenkin, kun kaikki toimenpiteet tehdään kuluttajalähtöisesti.

Vaikka digitaalisaation vauhti kiihtyy, aika ihmisillä ei ole lisääntynyt. Aika on rajallista ja kaikilla on pääsy globaaleihin palveluihin, jotka haastavat kotimaiset toimijat. Erityisen tärkeää on huomioida ajasta ja paikasta riippumattomuus, Nordlund muistuttaa.

Ihmisten arkinen rytmi ei ole juuri muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Edelleen aamuisin lähdetään töihin ja tehdään keskimäärin 7,5 tunnin työpäivä.  Lauantai-illalla on säilynyt oma erikoisasemansa, mikä ei ihan heti muutu.

MTV:llä liiketoiminta on jaettu kahteen yksikköön, mainosrahoitteiseen ja kuluttajamaksulliseen.

Kuluttajamaksullisen liiketoiminnan yhteyteen voi syntyä myös muuta liiketoimintaa. MTV:llä on tehty muutosta aktiivisesti vuoden alusta lähtien myös organisaatiorakenteeseen. Digissä ovat vahvat perinteiset kanavat, kuten MTV, Sub, AVA, mutta niitäkin on kehitettävä. Katsomoon ollaan tuomassa kotimainen On-demand -konsepti. Synergiaa haetaan myös emoyhtiön Bonnierin kanssa tehtävästä yhteistyöstä, Nordlund kertoo.

Yhteistyötä ja ajateltavaa koko media-alalle

Perinteisen lineaarisen television asema on Suomessa myös tulevaisuudessa hyvä, eikä suurta pudotusta katsojaluvuissa ole näköpiirissä. Toki tilannetta seurataan tarkasti MTV:llä kohderyhmäkohtaisesti. Live-viihde ja -urheilu ovat todella vahvoja ilmiöiden rakentajia kaikissa ikäryhmissä, mutta myös draamalla on merkittävä rooli.
Salatut elämät houkuttelee arkisin niin teinit kuin isovanhemmatkin tarinan ääreen. Teineillä tosin WhatsApp -sovellus piippailee tiukasti kädessä Salkkareidenkin ajan. Toistaiseksi vielä voimassa ovat ohjelmakartat ja pitkät sisällöt, mutta kuinka pitkään?

Nordlundin mielestä suomalaiset mediat ja myös operaattorit ovat tällä hetkellä heikoilla alle 30 sekunnin mittaisten videosisältöjen hyödyntämisessä. Facebook on lyhyissä videosisällöissään omalla tasollaan, ja tekee myös videosisällöillään merkittävää liiketoimintaa. Ihmisten kärsimättömyys kasvaa trendinä. Musiikkiteollisuudessa se näkyy muun muassa siinä, ettei kappaleita jakseta kuunnella loppuun asti. Sävelletäänköhän pian kappaleisiin ainoastaan 30 sekunnin kertosäkeet, Nordlund pohtii.

Yksilöllinen katsojakokemus on kiinnostava ilmiö. On myös mielenkiintoista, mitä uutta digitaalisesti dataa hyödyntämällä pystytään luomaan ja rakentamaan. Toisaalta halutaan yksilöityä sisältöä ja relevantteja viestejä. Viestit eivät kuitenkaan saa olla liian yksilöityjä, sillä silloin kokemuksestaan ei pysty keskustelemaan muiden kanssa. Vahvat tunnekokemukset halutaan jakaa. Mielessä on hyvä pitää yhteisöllisyys ja heimoutuminen, Nordlund painottaa.

TV:n merkitys tulee muuttumaan ja muovaantumaan, mutta tarve kotimaisen sisällön kuluttamiseen ei katoa mihinkään. Missään muussa markkinassa ei kuunnella niin paljon kotimaista musiikkia kuin Suomessa, ja sama koskee suomalaista kirjallisuutta. Kotimaisen sisällön kiinnostavuus on tunnistettu myös TV-sisällöissä, Nordlund kertoo.

Nordlundin mielestä kotimaiset mediayhtiöt voisivat tehdä enemmän läheistä yhteistyötä Suomessa eikä ainoastaan pakotettuna globaaleja haastajia vastaan. Yhteistyötä voisi rakentaa esimerkiksi yhteisten teknisten alustojen kautta tai yhteisiä kotimaisia ohjelmahankintoja tekemällä.

Kilpailu mediabisneksessä ei ole vain pienessä kotimaisessa nyrkkeilykehässä. Yllättäviä iskuja voi tulla myös pelimaailmasta, Nordlund muistuttaa.

Johanna Lehtonen

Rakentaa tulevaisuuden tarinaa. Laittaa itsensä likoon ja välittää aidosti. Ideoi uutta. Vahva 16 vuoden kokemus asiakkuuksista, liiketoiminnan kehittämisestä, myynnistä ja asiakasymmärryksestä. Account Director @ Carat Finland. Yrittäjä - Stooria. Auttaminen on parasta markkinointia. Vaihdetaan ajatuksia verkossa: @jolehtone

Kommentoi