Näin suomalainen saa kasvua vähemmillä euroilla

Sari Tomperi Ellun kanoista kirjoittaa blogissaan osuvasti miten muualla maailmassa keskitytään talouskurimuksen jälkeen kasvuun ja investoidaan uuteen nousuun, kun Suomessa sitä vastoin säästetään.

Usein se säästö kohdistuu niihin toimiin, millä kasvua pitäisi tehdä eli myyntiin ja markkinointiin tai henkilöstöön, jonka pitäisi innostua innovoimaan, kehittämään ja luomaan uutta kasvua. Hallituskonkari Anne Korkiakosken mukaan amerikkalaisissa konepajoissa markkinointibudjetit ovat 2–4 prosenttia liikevaihdosta, suomalaisissa konepajoissa usein alle puoli prosenttia liikevaihdosta.

Reunaehdot ovat mitä ovat ja pitää pärjätä vähemmälläkin jos tilanne sitä vaatii. Toimia, älyä ja fiksuja päätöksiä pitää nyt puskea eikä tilanteessa kannata tai pidä jäädä pelimerkkejä murehtimaan. Tässä eväitä siihen, miten saat parhaat tulokset myynnin edistämiseksi aikaiseksi vaikka vähenevilläkin euroilla.

1. Älä käytä maksettuun verkkomainontaan, hakusananäkyvyyteen tai some-mainoksiin euroja, jos oma verkkopalvelu ei ole viritetty halutuille ostopäättäjille asiakkaita johdattelevan sisällön avulla houkuttelevaksi. Pelkkä tuote- tai yritysesittelysivusto ei myy mitään vaikka mainostaisit verkossa miten paljon.
2. Satsaa vähenevätkin eurot mieluummin käsiin, ajatteluun ja sitä kautta markkinoinnin tekemiseen kuin työkaluihin. Pelkät työkalut tai maksettu mainonta ei konvertoi kiinnostuneita kävijöitä ostajiksi. Kiinnostus herätetään osoittamalla asiakkaan saamat liiketoimintahyödyt sekä jatkaa opastamista aidosti ja auttaen verkossa. Markkinointi on parhaimmillaan palvelua.
3. Hyvä markkinoija, joka hankkii asiakkaita, ei voi samalla tehdä assistentin tai sihteerin töitä. Pidä huoli, että toimenkuva on selkeä, tavoitteellinen ja resurssit pääsevät kohdistumaan kasvun tekemiseen. Jos itselläsi ei ole osaamista asiakkaiden saamiseen ja johdattamiseen myyntiliidiksi saakka, hanki markkinointi ulkoistettuna palveluna. Hyvä palveluntarjoaja tekee vähemmällä enemmän: toimia, jotka kohdistuvat oikean kohderyhmän tavoittamiseen, kiinnostuksen herättämiseen ja ostoindikaation aikaan saamiseen.
4. Korkiakosken mainitsema puolen prosentin suuruinen markkinointibudjetti käytetään oman kokemukseni mukaan esitteisiin, palvelintilamaksuihin, käännöskuluihin, graafisen ilmeen viilaamiseen ja muutamiin kansainvälisiin messuihin. Aktiivista puhetta asiakkaille ei ole, viestiä ei mietitä, myynti tekee soolopelinä yhteydenottoja ja messuilla ollaan esillä koko tuotetarjooman kera ja toivotaan että tärppää. Vanhasta maailmasta pitää uskaltaa luopua. Totta kai markkinointi on kulu jos se käytetään yksittäisiin, irrallisiin kokeiluihin.

Puoliprosenttiakin voi olla paljon, kun ajattelet sen investointina ja kohdennat sen fiksusti – ihan puhtaalta pöydältä.

Katri Tanni

Katri on analyyttinen sisältöstrategi joka suunnittelee ja tekee asiakkaan asiakkaisiin vaikuttavaa markkinointia. Katrin intohimo ja missio on nostaa markkinoinnin tilaa ja arvostusta Suomessa, jotta se saa paremman aseman liiketoiminnan keskiössä ja asiakkaiden palvelemisessa. Katri ja kirjoittanut kollegansa Kati Kerosen kanssa Suomen johtavan sisältöstrategia-teoksen: Johdata asiakkaasi verkkoon (Talentum 2013).