Nyt pitää olla snäpissä!

Mikäs on juuri nyt se somekanava jossa pitäisi olla? Tämä on kysymys, johon olen useimmin saanut vastata näiden vuosien varrella, kun olen somen parissa työskennellyt.

Somella on edelleenkin tietty trendikäs aura. Sen uusimpien palvelujen käyttäminen on jotenkin pakollista, jos haluaa näyttäytyä ajanhermolla pysyvältä ihmiseltä. Entäs jos ei tiedäkään mistä Snapchatissä on kyse, eikä oikeastaan ole siitä kiinnostunut. Saako synninpäästön?

Facebookin kuolema

Facebookin kuolemaa on julistettu ns. ammattipiireissä jo vuosia. Lähestulkoon kaikista uusista somepalveluista on povattu sen kaatajaa. Totuus on kuitenkin, ettei somepalvelujen käyttö ole (ainakaan tähän mennessä) ollut nollasummapeliä. Uusien palvelujen omaksuminen ei ole samassa määrin vähentänyt kauemmin käytössä olleiden käyttöä. Monelle palvelulle on löytynyt omat käyttäjänsä ja meitä sekakäyttäjiä on paljon.

Eri palvelujen käytössä saattaa toki esiintyä kausivaihteluja. Itse olin alkuvuodesta jopa hieman huolissani passiivisuudestani Facebookissa, viihdyin aivan liian hyvin Twitterissä ja Instagramissa.  Kesäloma toi kuitenkin tullessaan uudelleenaktivoitumisen, Facebookissa kun olivat tuttavat sekä kesällä aktiivisen yhdistyksemme keskustelupalsta.

Kokonaisuutena somen käyttö kasvaa edelleenkin kohisten, lähes kaikkien eri palvelujen osalta. Uusia ikäluokkia tulee jatkuvasti käyttäjiksi, niin kasvavista lapsista kuin vanhemmista ikäluokista.

Ohjenuoraa runsaudenpulaan
  • Kannattaa olla aktiivinen siinä kanavassa jonka käytön koet omaksesi.
  • Luonnollista on myös aktiivisuus siinä palvelussa, jossa ystäväsi/tuttavasi/kohderyhmäsi on.
  • Eri somepalvelujen parhaita puolia kannattaa käyttää hyväkseen. Jos olet enemmän kuvaaja kuin kirjoittaja, keskity Instagram-profiilisi sisältöön. Jos taas harmittelet kirjoitettujen viestien lyhyyttä, niin Facebookissa tai bloggaamisessa on mahdollisuus hieman pidempään tekstiin.

Monella meistä käyttö menee päällekkäin, toisilla taas on eri palveluissa selkeästi eri tuttavuudet. Itselläni jako menee karkeasti jaoteltuna näin: Twitter ja LinkedIn on selvästi asiantuntijuuteen painottuvia, Facebook, WhatsApp ja Instagram puolestaan henkilökohtaisempia.

Ei siis ole mitään somekanavaa, jossa juuri nyt pitää olla.

On vain palveluja, joissa on omat vahvuudet ja mahdollisuudet. Niiden käyttö pitäisikin ajatella käyttäjälähtöisesti eli mitä minä hyödyn käyttäessäni juuri tätä palvelua?

Tärkeintä on se mitä viestit, ei se missä kanavassa viestit.  Jos haluat viestillesi selkeästi tietyn kohdeyleisön, niin kannattaa ehdottomasti tutustua eri palvelujen käyttäjäprofiileihin. Niissä on toki eroja.

Avoimuus uudelle

Vaikka olisit tyytyväinen vaikka Facebookiin, niin välillä on hyvä poistua omalta mukavuusalueelta ja kokeilla jotain uutta palvelua. Muuten et voi tietää sen käyttölogiikkaa tai uusia mahdollisuuksia. Vain kokeilemalla tietää.

Entäs se snäppi? Olen itse kirjautunut palveluun, mutta statukseni on tällä haavaa passiivinen sivustaseuraaja. Vakaa päätökseni on aktivoitua vielä tämän vuoden puolella. En siksi että pitäisi, vaan siksi että sen mahdollisuudet kiinnostavat minua – niin töissä kuin vapaa-ajalla. Nyt pitää olla snäpissä?!

Kommentoi