Ei heitä varten vaan heidän kanssaan – toimivaa yritysmuotoilua tehdään ekosysteemeissä, joista kaikki hyötyvät

Mitä ovat yritysmuotoilun tämänhetkiset kipupisteet ja toisaalta mahdollisuudet? Tähän kysymykseen Telian CDO Jani Engberg lähti etsimään vastausta Nordkappin Sami Niemelältä ja Cargotecin Lasse Erikssonilta.

”Yritysmuotoilussa pyritään ymmärtämään ihmisten tarpeita”, Niemelä alusti. ”Isojen yritysten kanssa toimiessa pitää vaikuttaa moneen asiaan: HR:ään, tuotteisiin ja palveluihin, organisaatioon – kaikki muuttuu. Pohjimmiltaan yritysmuotoilussa on kyse herkkyyden ja empatian tuomisesta organisaatioihin.”

Cargotecilla on viime vuonna päästy suunnittelusta käytäntöön, ja nyt yrityksellä on käsissään ensimmäisiä oppeja. ”Onnistumisen merkitys kokeiluissa korostuu, kun organisaatioon tuodaan jotain uutta”, Eriksson sanoi. ”Saimme todella hyviä tuloksia, mikä on palkitsevaa. Jopa tämmöisessä insinööritalossa ihmiset lähtivät innolla soveltamaan ja luomaan uutta. Juna liikkuu vain silloin, kun ihmiset saadaan sen kyytiin.”

Muutos lähtee aina yrityksen sisältä kuuntelemalla ihmisiä, jotka tekevät työtä haalarit päällään. Sen jälkeen heille tulee näyttää suunta ja visio, jota kohti ollaan menossa. Visio pitää myös todentaa – pelkistä Post-it-lapuista ei jää käteen mitään konkreettista. Muutos ei koskaan ole projekti, jolla on alku ja loppu. Se on matka, joka jatkaa kulkuaan ja kehittyy jatkuvasti.

Jaa menestys, mutta omista mokat

Nykyhetki jää historiaan verkostoiden aikakautena. Niemelä kertoi uskovansa yhteistyöhön, joka ei pohjaudu egoihin, vaan jota tehdään edeten yhteistä maalia kohti. Keskiössä on yhdessä tekeminen alihankinnan sijasta.

”Kaikkien ekosysteemissä toimivien tulee jollakin aikajänteellä nähdä sen hyödyt. Tämä on myös haaste”, Eriksson painotti. ”Yritysten pitää valita, mihin ne panostavat isosti. Aina täytyy toki kokeilla, mutta kaikkeen ei voi lähteä mukaan. Isoimmat satsaukset ovat usein hyvinkin pitkien keskusteluiden takana.”

Kokeilukulttuuri tarkoittaa sitä, että asioita lähdetään tekemään ketterästi, mutta myös priorisoidaan.

”Jos yritys kohtaa muutosvastarintaa, se tekee vääriä asioita. Pitäisi miettiä, mikä on ihmisten motivaatio muuttua. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä ihmiset ovat erilaisia”, Niemelä totesi.

”Siitä on isosti hyötyä, mitä selkeämmin pystyt kertomaan, mistä oikeasti on kysymys”, Eriksson jatkoi. ”Tärkeää on ryhtyä tekemään, muutakin kuin PowerPoint-dioja. Ja saamaan asioita valmiiksi. Miljoonan uuden asian aloittaminen ei ole se juttu.”

Niemelä painotti, että lupia ei kannata kysellä, jos asia on hyväksi yritykselle ja ihmisille. Kokeileminen on aina ok, ja menestys pitää jakaa, mutta mokat omistaa. Näin kulttuuri rakentuu oikeaan suuntaan.

Tulevaisuus tulee aina liian nopeasti ja väärässä järjestyksessä

Niemelä on tehnyt yhden uransa suurimmista yritysmuotoilun caseista Telialla, kun yhtiö muuttui Sonerasta Teliaksi. Tiimillä oli tehtävä ja se ei ollut ihan pieni: muuttakaa tämä yritys.

”Yritysten toimintaympäristöt ja myös ihmisten elämät muuttuvat, yleensä ennakoimattomasti. Nämä muutokset edellyttävät sitä, että yritykset muuttuvat niiden mukana. Unohtakaa kontrolli ja siilot – siirtykää verkostoihin!”, Niemelä julisti. ”5-vuotissuunnitelmat eivät enää ole tätä päivää. Myös läpinäkyvyys lisääntyy, sillä muutokset paljastavat yritysten hyvät puolet, mutta myös virheet.”

Hullut ovat usein niitä, jotka määrittelevät muutokselle suunnan. Empatia on isossa roolissa ja se tarkoittaa muutoksen yhteydessä sitä, että ymmärrämme ihmisten pelkoja ja tahtotiloja ja katsomme asioita heidän näkökulmastaan. Suhteessa yritykseen ihmisiä on erilaisissa rooleissa, niin työntekijöinä kuin vaikkapa loppukäyttäjinä tai yhteistyökumppaneina. B2B:n ja B2C:n rajat hämärtyvät, sillä näiden termien takana seisoo lopulta aina ihminen.

Nordkapp on muun muassa Telialla hyödyntänyt tutkimusta, jossa on tarkasteltu, miten design leviää organisaatioihin. Vanhakantaiset design-osastot ovat oma siilonsa ja ne tekevät hienoja asioita ilman minkäänlaista kosketuspintaa muuhun organisaatioon. Kun yritys muuttuu asiakaskeskeisemmäksi, design siirtyy kaiken keskiöön. Niemelä kertoi, ettei ole vielä koskaan törmännyt yritykseen, joka olisi päässyt designin kypsyysasteessa niin pitkälle, että design sekä asiakasymmärrys lävistäisivät koko yrityksen. Tämän tulisi Niemelän mukaan kuitenkin olla yritysten tavoite.

Lopuksi Niemelä muistutti mittareiden tärkeydestä. Muutosmatkalle tarvitaan oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita, kiteytetty visio, joka jalkautetaan oikealla tavalla teoiksi, sekä liike, joka pysyy yllä myös ensimmäisen ulostulon jälkeen. Ja mittarit – mitataan sitä, mitä tehdään.

”Telialla ei ole me ja he, vaan teemme töitä yhdessä. Tämä toimintamalli haastaa myös Nordkappia ja muita yhteistyökumppaneita. Teemme asioita ihmisten kanssa, emme heitä varten.”

Kirjoitus perustuu Ixonos Digitalist Business Design Forum -tapahtuman paneelikeskusteluun sekä Sami Niemelän puheenvuoroon tapahtumassa. Tilaisuus järjestettiin 27.4.2017, ja puheenvuorot ovat katsottavissa Digitalist TV:ssä.

Lue lisää: Näin Sonerasta tuli Telia – yhdessä yössä.

Mari Rihti

Mari Rihti työskentelee Telialla sisältömarkkinointivelhona vastuullaan sisältöstrategia sekä koukuttavan sisällön tuottaminen. Hän haluaa olla mukana luomassa parempaa sisältömarkkinointia, joka ilahduttaa ja oivalluttaa asiakkaita. Twitter: https://twitter.com/MsRihti

Digitalist.tv >