Yleinen totuus ei aina ole koko totuus

Useamman Lontoossa asutun vuoden jälkeen ystäväni muutti takaisin kotimaahan. Suomessa hän palasi kotikonnuilleen Savoon. “Ei ainakaan Helsinkiin – jatkossakaan”, oli hänen vahva tunteensa. “Miksei Helsinkiin?”, kysyin minä. Vastaus kiteytyi yleisenä pidettyyn totuuteen, johon olen törmännyt useasti. “Kun siellä kaikki nyrpistelee, jos sanon Hesa enkä Stadi”. Tässä päätelmässä on samanlainen virhe kuin siinä, millä tavalla ihmiset kuvittelevat, että heidän pitäisi näyttäytyä verkossa.

Olen itse kasvanut Kruununhaassa. Ensimmäiset 20 vuotta elämästäni sujui aikalailla niin Helsingin ytimessä kuin vain voi olla. Mitä lyhennettä me krunalaiset useimmiten käytimme kotikaupungistamme? Vastaus on Hesa.

Väitän, että suuri osa Stadi-sanaa ehdottomasti ainoana oikeana pitävistä on itse kotoisin maaseudulta. He taas ovat itse kuulleet asian muilta Helsinkiin muualta muuttaneilta. Syntyi yleisenä totuutena pidetty virhepäätelmä, jossa syntyperäiset helsinkiläiset nyrpistelevät Hesa-sanalle.

Samalla tavalla asiantuntijoiden verkkonäkyvyyteen liittyy yleisiä totuuksia ja odotuksia, joita ihmiset itselleen asettavat. Kuinka moni näistä perustuu oikeasti ehdottomaan asiaan? Yksi esimerkki:

Twitterissä muut pitävät nolona, jos seuraat enemmän tilejä kuin itselläsi on seuraajia.

Todellako? Kenellä on aikaa tai intressiä kyttäillä toisten seuraaja-/seuratut-lukuja? Ehkä samoilla helsinkiläisillä, joilla on aikaa polisoida Hesa-sanan käyttöä? Ja vaikka olisikin, asia alkaa todennäköisesti olla relevantti vasta siinä pisteessä, jos lukujen ero on satoja tai tuhansia.

Jos on Twitter-taipaleensa alussa, voi olla ihan hyödyllistä seurata aluksi suurta joukkoa ja vähentää sitä sitten, kun on löytänyt itselleen hyödyllisimmät seurattavat. Tässä kohtaa on turha stressata siitä, mitä muut sanovat. Muuten ei pääse koskaan alkuun.

Sekä Helsinki että internet on täynnä epävarmoja ihmisiä, joita pelottaa näyttää aitoa itseään. Molemmat paikat kaipaisivat lisää empatiaa ja niitä, jotka rehellisesti puhuvat asioista haluamillaan termeillä tai tavoilla. Vain aitoutta muiden mielipiteitä tärkeämpänä pitävä asiantuntija voi olla ajatusjohtaja.

Terveisin

hesalainen

 

Aino Ruikka

Aino on sosiaalisen median mahdollisuuksiin hurahtanut viestinnän taitaja. Ainolla on vahvaa kokemusta erityisesti kuluttajabrändien viestinnästä ja kansainvälisistä projekteista. Toisaalta myös tuloksellisesta B2B-sisältömarkkinoinnista. Lisäksi hän valmentaa ja sparraa muun muassa kriisiviestintäasioissa johtavana konsulttina @ Ahjo Communications. Aino innostuu tavallisten ihmisten arjen ratkaisuista ja niihin liittyvistä tarinoista. Hyvä viestintä herättää, sitouttaa ja innostaa muita puhumaan puolestasi.

Digitalist.tv >