Sampo Luoto // November 27 2015

Butter, Kryder ja Hendy – kolme tärkeää nimeä

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan vähän tuntemattomammista laeista, jotka koskettavat post-digitaalista yhteiskuntaa. Kaikki luonnollisesti tuntevat Mooren, mutta en ole ihan varma, kuinka moni tietää Butterin, Kryderin ja Hendyn.

Aloitetaan Gerry Butterista. Butterin laki on tietyssä mielessä jopa tärkeämpi kuin Mooren laki, koska se koskee tiedonsiirtoa ja tiedonsiirron kustannuksia. Butterin lain mukaan se määrä tietoa, mitä pystymme välittämään valokuitua pitkin, kaksinkertaistuu joka yhdeksäs kuukausi. Koska Butterin laissa tuplaantuminen tapahtuu useammin kuin Mooren laissa, Butterin laki tuottaa vielä Mooren lakiakin jyrkemmän käyrän.

Kiinnostavaa on, että Butterin lakiin on sisäänrakennettu erään nimeltä mainitsemattoman kauppaketjun käyttämä halpuutus. Jos valokuidussa pystytään välittämään tuplasti enemmän tavaraa joka yhdeksäs kuukausi, se tarkoittaa valokuidun omistajalle sitä, että yksittäisen bitin välittäminen on puolet halvempaa joka kuukausi.

Tätä on hyvä miettiä, kun katselet nettilaskuasi, joka ei ole todennäköisesti juurikaan muuttunut viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Firma, kenelle maksat, välittää sen saman tiedon sinulle juuri nyt puolet pienemmällä kustannuksella kuin yhdeksän kuukautta sitten. (No, ei se nyt kustannusrakenteelta tietenkään ihan noin suoraviivaista ole, but you get my point.)

Joka tapauksessa Butterin laki kertoo meille sen faktan, että tiedonvälityksen teho kasvaa järjetöntä vauhtia samaan aikaan kun kustannukset pienenevät hurjalla nopeudella. Arjen tasolla tämä näkyy siinä, että rauta menettää merkityksensä aika pian käytännössä kokonaan. Kun tiedon välitys on valtavan nopeaa ja halpaa, kaikki tieto ja tietojärjestelmät voidaan helposti säilyttää pilvessä.

Sitten meillä on semmoinen kaveri kuin Mark Kryder. Viime vuodet kaikki mitenkään digitalisaation parissa työskennelleet ihmiset ovat varmasti ähkyyntyneet big datasta ja fast datasta, mutta Kryderin laki taas on kaiken tämän datahurlumhein takaa löytyvä ilmiö.

Kun kaikille tuttu Mooren laki kertoo laskentakapasiteetin tuplaantuvan 18 kuukauden välein niin Kryderin laki taas kertoo, että tallennuskapasiteetti kaksinkertaistuu myöskin 18 kuukauden välein. Tämän takia valtavan suuria tietomassoja pystytään nykyisin käsittelemään äärimmäisen kustannustehokkaasti, nopeasti ja hämmentävän pienissä tiloissa.

Mooren laki ja Kryderin laki kulkevat tavallaan rinta rinnan. Huomattavaa on se, että Krydrin laki tuntuisi asiantuntijoiden mukaan olevan hieman hidastumaan päin. Ei kuitenkaan niin paljoa, että sillä itse digitalisaatioon olisi juurikaan merkitystä. Käytännössä meillä on siis kolme toisiaan tukevaa trendiä, jotka kaikki ennustavat samaa tulevaisuutta. Hyvin nopeasti realisoituvaa tulevaisuutta, jossa äärettömän pienessä tilassa on mieletön laskentateho, valtavasti tallennuskapasiteettia ja uskomattoman nopea tiedonsiirto.

Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on Barry Hendyn laki. Jostain ihmeen syystä muuten kaikki nämä lait paitsi Butterin laki perustuvat 18 kuukauden sykliin. Hmm… No joka tapauksessa, Hendy laski, kun digikamerat tulivat, että joka 18 kuukausi pikselien määrä mitä tietylle alueelle pystytään upottamaan kasvaa 100 %.

Eli laki on jälleen eksponentiaalinen. Tämä Hendyn laki sitten tappoi parissa vuodessa perinteisen kamera- ja filmiteollisuuden.

Hendyn lain seuraukset digitalisaatiolle ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin se, että iPhonella voi ottaa nykyisin tosi kivoja Instagram-kuvia. Digitalisaatiossa ja erityisesti lisääntyvässä AR-maailmassa visuaalisuuden merkitys osana yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta korostuu koko ajan. Kun täydellistä kuvaa pystytään tuottamaan valtavan pienestä tilasta, erilaiset lisätyn todellisuuden ratkaisut tulevat muutamassa vuodessa olemaan yhtä helppoja ja halpoja kuin Chiquita-banaanit ja Rainbown-tonnikala.

Mikä tahansa voi kuvata mitä tahansa.

Tärkeä pointti on nyt tässä: Eksponentiaalisesti muuttuvat teknologiat ovat se kivijalka, jolle tämä meidän digitalisaatiokulttuurimme rakentuu. Siinä on digitalisaation ydin ja megatrendi, jolle meidän pienten ihmisten pitää nyt kovasti yrittää sopeutua. Ekspontentiaalinen muutos on ihmisen paasaamilleni luolamiesaivoille asia, jota on oikeastaan melko mahdoton käsittää muuten kuin teoreettisesti.

Konkreettisesti kysymys bisneksen näkökulmasta on siinä, että paras tapa ohjata liiketoimintaa eksponentiaalisesti muuttuvassa maailmassa on reagoida muutoksiin niin nopeasti kuin mahdollista. Jos reagointinopeus oikein kovasti kauhistuttaa, olet oikeassa tahdissa. Jälkijunassa tulevat ja muutoksesta ahdistuvat firmat tekevät pahimmillaan strategioita maailmaan, joka on jo eksponentiaalisesti muuttunut siinä vaiheessa, kun ne huolella hierotut powerpoint-kalvot on johtoryhmässä hienoiksi taputettu!

Yksi tapa hahmottaa eksponentiaalisuutta on, että tietokoneiden laskentateho on tällä hetkellä miljardi kertaa nopeampi kuin 1970. Tosin kevennyksenä muistutetaan loppuun, että kyllä sitä pienemmälläkin pärjää. Nasa lähetti ihmiset kuuhun 60-luvulla tietokoneella, jonka teho oli yksi megahertsi ja RAM-muistia kaksi kilosanaa. ☺

More from Sampo Luoto