Timo Nisula // November 15 2014

I HAVE A DREAM

Minulla on unelma. Elän yhtä unelmaa, mutta haaveilen suuremmasta.

Liikun somessa nimellä Piirimyyja, siviilissä olen Lakutehtailija, omistan Kouvolan Lakritsin ja olen siitä pirun ylpeä. Olen ylpeä meidän tuotteista, olen ylpeä meidän henkilökunnasta, olen ylpeä meidän historiasta joka menee aina vuoteen 1906 Viipuriin, jolloin Papulan Vesitehdas perustettiin.

Elän unelmaa, jossa saan nähdä miten meidän tehtaan ihmiset, perheenjäsenet valmistavat joka päivä rakkaudella Suomen, ehkä jopa maailman parasta lakua kansan nautittavaksi.

Se on ihanaa, mutta yrittäjyyteen kuuluu myös huoli tulevaisuudesta, meneekö kaikki kuten ajatellaan, pystynkö tarjoamaan kaikille työpaikan vielä 5 vuoden päästä, riittääkö terveys, muuttuuko yhteiskunta ja lainsäädäntö ja miten verottaja kohtelee.

Käyn päivittäin keskusteluja sekä itseni, että ystävien kanssa siitä, mihin suomalainen yhteiskunta ja yrittäjyys on menossa, usein huolestuneita keskusteluja. Moni miettii yrityksen myymistä ja etelän lämpöön siirtymistä.

Meidän yrityksellä menee hyvin, niin menee monella muullakin, me vain olemme niin helposti taipuvaisia käymään negatiivista keskustelua.

Niinpä olen näiden keskustelujen ja ajatustenvaihdon tuloksena tullut siihen johtopäätökseen, että ruikuttamalla emme tätä maata rakenna, vaan eteenpäin katsomalla ja TEKEMÄLLÄ poikkeuksellisia valintoja ja päätöksiä.

Siis, asiaan: I HAVE A DREAM.

Suomessa on useimmilla toimialoilla tilanne, jossa 2-3 yritystä hallitsee markkinoita ja sitten on muut. Nämä isot eivät ole yleensä alansa kirkkaimpia johtotähtiä, mutta toiset alansa suurimmat yritykset käyttävät näiden palveluja, koska se on heille helpompaa.

Näissä pienissä yrityksissä on yleensä valtavasti osaamista, muttei resursseja, eikä välttämättä rahaa.

Mitäpäs jos ryhdyttäisiin keräämään saman alan yrityksiä joissa on osaamista ja ideaa yhteen ja luotaisiin yhteisyrityksiä, joissa on yksi yritys edustamassa kaikkia yrityksiä yhdessä salkussa, yksi vientipäällikkö, ammattijohtaja jne. Tehdään yrittäjistä omistajia ja kukin hoitaa oman osastonsa, kokonaisuuteen otetaan ammattimainen johtaminen.

Kukin yritys saa uudesta yrityksestä omistukseensa potin, joka vastaa hänen yrityksensä arvoa. Kun pakka on kunnossa ja yrityksellä on 40-50 miljoonan liikevaihto, siirretään se First Nordic pörssiin ja jokaisella on oikeus myydä enintään 50% omistamistaan osakkeista.

Onnistuneessa annissa osakkeen arvo on 7-10 kertaa tulos, kun normaalisti yrittäjä saa yrityksestään 3-5 vuoden tuoton, eli yrittäjä diskonttaa yrityksensä arvon ja omistaa yhä edelleen osuuden yrityksestä.

Eli yrittäjä saa rahaa itselleen, ja yritykselle, ammattitaitoa, kasvavaa liikevaihtoa, vakaamman toimintaympäristön, saa ehkä jopa hieman kevennettyä työtaakkaansa, markkinat saavat uuden varteenotettavan kilpailijan, kansalaiset saavat pörssiosakkeen, joka tuottaa osinkoa ja on ymmärrettävissä olevaa liiketoimintaa.

Kaikki voittavat

Suurin ongelma on me yrittäjät. Tähän tarvitaan rohkeutta luopua osasta itsenäisyyttä, uskallusta hypätä uuteen ja voimaa kestää menestyksen taakkaa.

Minä ajattelin lähteä toteuttamaan tällaista projektia, mihin SINÄ ajattelit elämäsi käyttää?