Susanna Paloheimo // September 14 2015

Eskimo2040 – vaihe 1 done

– Tietsä, eihän tää ole ollut mikään helppo juttu. Eihän muutokset koskaan ole. Aina on joku, joka vastustaa ja sanoo, ettei tosta tule mitään. ”Miksei voida tehdä niin kuin on ennenkin tehty? Sehän toimii ihan hyvin.” Mutta mua ajaa halu tehdä paremmin kuin keskiverrot. Nostaa tasoa. Big time.

Yrittäjähenki, perheyrittäjyys ja rohkeus. Niistä Eskimon muutos kumpuaa. Hinku kasvaa, onnistua ja rakentaa uutta. Takana hetki, 2000-luvun alkuvuosina, jolloin ulosottomies kävi hinnoittelemassa toimiston huonekalut ja tehtaan koneet. Silloin piti hyvin nopeasti miettiä, mistä saadaan rahaa ja firma pelastettua. Silloinen tilanne on jäänyt omistajien verkkokalvoille. Sellaiseen ei enää ikinä haluta joutua. Muutetaan asioita nyt, kun firma voi hyvin. Etsitään kasvua tosissaan, eikä valiteta olosuhteiden vaikeutta.

– Musta tuntuu kuin Eskimo olisi keskellä. Toisessa ääripäässä on vanhoillinen, tuote- ja tehdasvetoinen Suomi ja toisessa brändivetoinen, digitalisoituva, kansainvälisesti toimiva Suomi. On aivan selvä, missä päässä Eskimon suunta on, mutta miten sinne päästään – vuosi sitten se ei ollut vielä selvää.

Strategian muutoksesta kerrottiin avoimesti tammikuussa 2015, ja alettiin saman tien muuttaa asioita nopeasti ja tehokkaasti. Aikaa kuitenkin kului mm. organisaation rakenteen ja titteleiden muuttamisen edellyttämien yhteistoimintaneuvotteluiden läpi viemiseen. Samaan aikaan Jämsénin Sami jo työsti ”kansainvälisesti salonkikelpoista” uutta ilmettä ja oma väki yhtäällä tuotevalikoimauudistusta, toisaalla Eskimo-konseptin mukaisia ratkaisuja asiakkaille. Kymmenet isot ja pienet asiat muuttuivat hyvin nopealla tahdilla.

– Istuttiin meillä maaliskuussa pohtimassa, mikä oikein olisi uudistuvan verkkopalvelun juju. Mä kielsin ihmisiä käyttämästä enää sanoja verkkosivu tai verkkokauppa. Tästä tulee palvelu. Kokonaisvaltainen palvelu. Yksi halusi kaupan, toinen visuaalisesti vaikuttavan saitin, kolmas median ja neljäs kyseli kärsimättömästi, mikä tämän erottaa kaikista muista verkkopalveluista. Kaikille tärkeintä oli kuitenkin rakentaa uutta liiketoimintaa ja tarjota asiakkaille sujuvaa palvelua, siis tarjota ylivoimainen asiakaskokemus verkossa.

Jos olisimmekin vain rakentaneet verkkopalvelun ja tehneet upean, uuden ilmeen… niin se olisi jo tehty monta kuukautta sitten. Mutta, mutta. Teollisuusyritys, joka on käynyt kauppaa toisten isojen yritysten kanssa, elää ERPin ehdoilla. Tai ainakin ERP sanan mukaisesti ohjaa sen toimintaa. Eikä ERP taivu muutoksiin. Ainakaan kovin helpolla. Lisäksi vuosikausia Eskimon tuotteita on myyty samalla tavalla: jakelijoiden kautta kotelo kerrallaan. Kun nämä kaksi elementtiä olivat vastuksena, piti hieman fundeerata ennen kuin saatiin tuloksia aikaisesti.

– Jo aiemmin oltiin tajuttu, että meillä on ammattilaistuotteissa valtavasti potentiaalia myös kotikulinaristien suuntaan. Ruokaan ja sen valmistamiseen intohimoisesti suhtautuvat ihmiset haluavat käyttää samoja veitsiä kuin ammattilaiset. Miksei siis myös ammattilais-foliobokseja, nitriilikäsineitä, Carita-kuituliinoja jne.?

Sitten Ville, Jämy ja Keinäsen Sami alkoivat about yhtä aikaa puhua bundleista. Mitääh? No siis räätälöity kokonaisuus Eskimon tuotteita. Siis Eskimo-setti? Joo. Teki mieli hypähdellä. Tässä se oli! Ruokakaupasta voisi edelleen käydä ostamassa yhden Elmukelmu-kotelon. Meiltä saisi kerralla vain ammattilaistuotteita, isompia pakkausmääriä ja Eskimo-settejä.

Muutos tarkoitti tuskaisia tuumaustuokioita, kun piti ratkaista, miten saadaan verkkokaupasta tulevat tilaukset kulkemaan ERPissä varaston poimittavaksi asti ilman, että asiakkaalle lähetettäisiin tuotteita laatikko tai lava kerrallaan. Piti ratkaista, millaisia uusia myyntieriä luotaisiin ja miten asiakastiedot kerättäisiin ERPiin, jossa oli aiemmin käsitelty vain yritystasoista asiakastietoa. Välillä tuntui, että verkkokaupalle täytyisi luoda kokonaan oma varasto, jota hallittaisiin irti muista toiminnoista. Mutta se olisi ollut liian helppo ratkaisu, ja lopulta liian lyhyt tie. Sillä nyt olimme luomassa kokonaan uutta liiketoimintaa vanhan täydennykseksi.

Aloitimme jo keväällä helpoimmasta, eli kuluttajille suunnatun verkkopalvelun suunnittelusta ja sisällöntuotannosta. Jämyn ehdotuksesta otettiin mallia Digitalist-verkoston laajentumisesta ja etsittiin sopivia, moniin erilaisiin ihmisryhmiin vetoavia päähenkilöitä Eskimon asiakkaista kertoville videoille. Mallia ja fiilistä haettiin verkosta Weberiltä, Patagonialta ja Makialta. Perinteisestä tuotetuotetuote-viestinnästä siirryttiin puhumaan suhteesta ruoanlaittoon ja työhön ammattikeittiössä. Tuotteet vilahtivat videoilla ohimennen käyttötilanteissa.

– Kun mä näin Silvopleen Helgan haastattelun ensimmäisen kerran, tunteet nousivat pintaan. Silmät kostuivat ja hymyilytti samaan aikaan. Riemastutti. Oltiin onnistuttu. Tarinankerrontaa, luottamusta asiakkaisiin, tason nostamista. Irtiottoa vanhaan – siihen kotikeittiön ketterään pikkuapuriin, joka oltiin oltu vuosikausien ajan.

Yksi parhaista päätöksistä oli jo keväällä aloittaa Celectuksen kanssa digimyyntiä kehittävä pilotti. Asiakkailta alkoi välittömästi tulla kiitosta rennosta ja asiantuntevasta chatista. Tulokset kannustavat jatkamaan näiden ammattitaitoisten myyjien kanssa. Sillä kuten Mika Aittamäki sanoo, digitaalisella aikakaudella tarvitaan ihmisen kohtaamista ehkä enemmän kuin koskaan ennen. ”I love analog” lukee Celectuksen sloganissa.

– Verkkopalvelun tekniseksi uudistajaksi valikoitui Sofokus. Nyt kun palvelun eka osa on saatu valmiiksi voi vain ihmetellä, miten laajaa niiden osaaminen on. Ja miten pitkä pinna niillä on.

Ei me itsekään osattu kuvitella miten vaikeaa on vääntää teollisuusyrityksen b2b-kaupankäyntihistoria suoraksi myynniksi kuluttajille. Nyt myös Dingle on mukana jengissä tärkeimpänä tehtävänään ohjata liikennettä uudistettuun palveluun.

Tätä hommaa ei olisi millään voitu tehdä yksin. Eikä sellaisten kumppanien kanssa, jotka eivät olisi suhtautuneet tähän yhtä intohimoisesti kuin me. Äänet ovat joskus kohonneet, mielipiteitä on vaihdettu hillitysti ja railakkaasti. Sitä uuden luominen vaatii. Ei ole helpoin homma maan päällä. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Kakkosvaiheen kehitystyö on alkanut. Kolmas ja neljäs on jo piirretty kartalle. Ja niidenkin takana jo häämöttää sellaisia asioita, joista en vielä viime talvena voinut edes kuvitella. Digitalisoitumisen aikakautta parhaimmillaan.

– Mahtavaa. Mahtavaa. Mahtavaa. Siis saada olla tällaisessa duunissa juuri nyt. Uudistaa, oppia ja rakentaa uutta, ottaa kiinni mahdollisuuksista, buustata kollegoja onnistumaan omassa työssään, innostaa ja nähdä työn tuloksia.

Välillä päätä huimaa, kun miettii mitä kaikkea voi mennä pieleen. Ja heti sen jälkeen tajuta, että me ollaan jo nyt tehty ihan mielettömiä muutoksia.

Ei pitäisi ollenkaan verrata omaa arkea muihin suomalaisiin teollisuusyrityksiin, vaan kalifornialaisiin jakamistalouden aikakauden menestyjiin. Niiden asenne on sama kuin meillä: kaikki on mahdollista. Mutta se vaatii pirun paljon työtä. Ja intohimoa.

 

More from Susanna Paloheimo