Mikko Vieri // April 14 2016

Markkinointisää matalapaineessa

Suomalaisen saa melko varmasti takajaloilleen ja ärtyneeksi tekemällä kansallisen vertailun ruotsalaisiin. Been there, done that. Ärtymisen ja yleistyssyytösten uhallakin ajattelin tehdä sen taas, vertailen suomalaista ja ruotsalaista suhdetta markkinointiin.

Esimerkiksi tästä voisin valita vaikka sään. Se on aihe, josta kummallakin puolen Itämerta osaamme puhua, ja paljon puhummekin. Se myös koskettaa läheisesti meistä jokaista. Mikä ero suhtautumisessa säähän sitten oikeasti on, jos kerran suomalainen osaa puhua säästä, aivan kuten ruotsalainenkin.

Kiteytetysti ehkä näin: siinä missä suomalaiset markkinoijat osaavat kertoa mitä kannatta tai voi tehdä hyvällä säällä – eli kiteyttävät olennaisen ja itsestään selvän – ruotsalaiset kertovat sujuvasti tämän lisäksi myös sen mitä kaikkea voi tehdä kun sää EI suosi.

Kaikkihan me lähtökohtaisesti tiedämme mitä aurinkoisella hellesäällä tehdään, ja siitä mielellään heitämme juttua, mutta entäs jos loma sattuukin koleaan sadekauteen? Suomalainen vastaus tähän on yleensä ulkomaanmatka – kehotetaan viemään veroeurot eteläeurooppalaiseen lomakohteeseen ylikansallisen matkanjärjestäjän siivillä. Kansantalous kiittää.

Suomalainen markkinointisää

Suomalainen markkinointisää on ehkä hieman yleistäen, jos ei nyt sateinen, niin ainakin pilvisen harmaa ja ennalta arvattava. Markkinoidaan tiukkarajaisille kohderyhmille tuottajan ennalta määriteltyjä tuotteita tai palveluja. Ostajien tunteisiin vedotaan harvoin ja yrityksen arvot ovat hyvin piilotettu. Sisältö on kliinistä, keskivertoa ja sellaista joka on ”toiminut ennenkin”. Toki säännön vahvistavia poikkeuksiakin on.

Itämeren toisella puolen otetaan useammin lähtökohdaksi todelliseksi koettu ongelma ja etsitään siihen ratkaisua. Yleensä tämä ongelma voi olla hyvinkin arkinen ja pieneltä tuntuva, mutta meitä jokaista koskettavia – esimerkiksi huono sää.

Tästä Doug Kesslerin sitaatista on mielestäni helposti löydettävissä ruotsalaisten erilainen suhde bisnekseen ja sisältömarkkinoinnillinen tapa ajatella, jo kauan ennen kuin siitä tuli trendikästä:

Traditional marketing talks at people. Content marketing talks with them.

Luksusta arkeen

Ruotsissa asuessani kiinnitin usein huomiota siihen, kuinka paikalliset ovat ammattilaisia muokkaamaan epätäydellisestä todellisuudesta vähän siedettävämpi ja parempi. Ikeasta saat trendikästä kodinsisustamisvinkkejä huokealla hinnalla – tuotteet kelpaavat niin venäläiselle uusrikkaalle kuin tavalliselle svenssonillekin. HM perustuu samalle ajatukselle arjen kultareunuksesta – arjesta voi tehdä trendikästä ja ostaa pientä luksusta kaikille sopivaan hintaan. Raha ei ole syy olla nauttimatta ja kuluttamatta.

Olisko meidän suomalaisten markkinoijien perusongelma se, että me luulemme tietävämme asiakkaan tarpeet paremmin kuin hän itse? Osaamme toki tuottaa ja markkinoida ylihintaista designia harvoille, mutta ei arjen ratkaisuja massoille. Digitalisaation mahdollisuuksista nähdään usein sen teknologinen puoli, mutta kulttuurimuutos ja sisältö jäävät vähemmälle huomiolle.

Vievätkö svedut voiton tälläkin saralla? Ainakin etumatka on selvä ja nöyrä asenne sään vaihteluihin oikea.

Auttaiskohan Suomen kohdalla kunnon ukkonen?

More from Mikko Vieri