Jani Muhonen // November 06 2015

Mitään ei kannata vastustaa

Pari viikkoa sitten koin ensimmäisen Uber-kyytini (hyshys, älkää kertoko poliisille) Amsterdamissa, jossa ainakin sen hetkisen tilanteen mukaan autoja näytti olevan hyvin saatavilla. Tuo kokemus on siitä lähtien uudelleen ja uudelleen palautunut mieleeni, ja vain vahvistanut jo aiemmin oivaltamaani näkökulmaa: mitään ei kannata vastustaa.

Heitän muutaman esimerkillisen osa-alueen kehiin, niin katsotaan onko näin.

Yksi. Kirkko. Päivi Räsänen & co. Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta oma mielikuvani on niin Päivistä kuin vuosisataisesta instituutiosta, että paljon on vastustettavaa. Milloin vastustetaan tanssia, milloin alkoholia, milloin tasa-arvoista avioliittoa, milloin näitä kaikkia. Kehottaisin kirkollisia vastustajia viimeistään nyt miettimään, mitä hyötyä vastustamisesta on ollut?

Kaksi. Streaming-palvelut. Spotify kun tuli saataville, moni artisti ja levy-yhtiö nousi vastustamaan palvelua, joka sallii musiikinkuluttajille helpon tavan kuunnella musiikkia laillisesti ilman ostopakkoa. Muutaman vuoden vastustuksen jälkeen ovat kuitenkin jo liittyneet mukaan palveluun. Lähes kaikki.

Kolme. Haarukka. Liiallista herkuttelua. Niin, näinkin tosiaan on tapahtunut – haarukka on aikoinaan tuomittu liian helpoksi välineeksi, joka johtaa ylenpalttiseen herkutteluun ja mässäilyyn. Kuinkas sitten kävikään?

Neljä. Uber. Tai muut logistiikan yritykset, vaikka Onnibus. On vastustettu alan uusia tulijoita ja toimintamalleja niin Matkahuollon kuin Taksiliiton tai VR:n taholta. Ja vastustetaan edelleen. Tähän liittyen uutinen tältä viikolta. And I rest my case.

Paitsi että listahan jatkuu ja jatkuu. Ja tähän sinä sanot, että totta kai omaa toimintaa pitää puolustaa ja itselle tärkeitä arvoja murentavia asioita vastustaa. Osin näin.

Mutta silti en usko, että vastustaminen kannattaa. Se korkeintaan viivästyttää muutosta. Muutosta, joka tulee, koska se ei voi olla tulematta.

Jos kirkko kykenee esittämään houkuttelevampia vaihtoehtoja vaikkapa viinankäytölle, niin eipä sitä enää ole tarvetta vastustaa. Kansalaiset kyllä aina valitsevat sen mukavamman vaihtoehdon. Sama pätee musiikin kuunteluun. Mikä onkaan itselleni miellyttävin tapa luukuttaa AC/DC:ta kulloisessakin tilanteessa, sitä toteutan. Käytän haarukkaa syödessäni, sillä se on monen ruoan kohdalla toimivampaa kuin sormin märehtiminen.

Ja käytän paljon mieluummin kuljetuspalvelua, a) joka ilmoittaa minuutin tarkkuudella milloin auto saapuu; b) jonka kuljettaja soittaa matkalta ja kysyy tarkemmat toiveeni; c) jonka kuljettaja näkyy sovelluksessa omalla nimellään, kasvollaan ja palautearvosanoillaan; d) joka tulee hakemaan minut uudella S-sarjan MB:lla; e) jossa ei tarvitse vinguttaa korttia autossa vaan veloitus menee suoraan palvelusta ja kuitti pätkähtää sähköpostiini; f) joka lopuksi vielä pyytää arvostelemaan matkan, kuljettajan, kokonaisuuden jne. Käytän paljon ja huomattavasti mieluummin palvelua, joka on läpinäkyvä ja joka jättää hengästyttävän hyvän asiakaskokemuksen.

Jos/kun Uber Suomeen oikeasti rantautuu, ei epäilystäkään käytänkö mieluummin sitä vai perinteistä taksia.

Toisin sanoen: jos nykyiset taksit kykenevät tarjoamaan edellä kuvatun kokemuksen, tai jopa paremman(!), ei minulla olekaan tarvetta Uberiin. Eikä taksiliitolla ole tarvetta Uberia vastustaa.

Tästä siis takaisin väitteeseeni: mitään ei kannata vastustaa. Asiakkaat joka tapauksessa valitsevat sen tavan, mikä helpottaa heitä parhaiten. Vastustus vain lykkää väistämätöntä. Sen sijaan paremman vaihtoehdon tarjoaminen – siihen ne energiat kannattaa suunnata.

More from Jani Muhonen