Jarkko Nordlund // June 10 2015

Musiikin digitalisaation seuraavat askeleet

Musiikin digitaalinen tulevaisuus on taas tapetilla Applen julkistettua eilen oman Apple Music -suoratoistopalvelunsa eli kilpailijan mm. Spotifylle.

En halua ottaa kantaa tähän mielenkiintoiseen kilpailuasetelmaan, sanon vain sen, että puhe musiikin kuuntelun siirtymisestä fyysisten cd-levyjen myynnistä tilattaviin suoratoistopalveluihin on aivan yhtä turhaa kuin puhe siitä, ryhtyvätkö suomalaiset juomaan ruokansa kanssa vettä maidon sijaan. Muutos on jo tapahtunut. Case closed.

Viime vuonna digitaalisen liikevaihdon arvo ohitti fyysisten tuotteiden myynnin ensimmäistä kertaa suomalaisen musiikkialan historiassa

51 prosenttia äänitealan liikevaihdosta tuli viime vuonna digitaalisista lähteistä, enimmäkseen suoratoistopalveluista, ja alkuvuonna digitaalisen osuus on kasvanut entisestään. Tämän vuoden aikana odotamme suomalaisen musiikkialan ohittivan lopullisesti aallonpohjan ja alan yhteenlaskettun liikevaihdon kääntyvän monen heikon vuoden jälkeen uuteen nousuun.

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että musiikkialan kumous on lopullisesti ohi ja että kaikki voivat nyt jäädä lepäämään laakereillaan? Ei tietenkään.

Musiikkialalla ainoa pysyvä asia on muutos. Vaikka digitaalinen musiikin kuluttaminen on jo valtavirtaa, tulee uusi digitaalisen musiikin kulutuskäyttäytyminen muuttamaan niin musiikki- kuin koko koko media-alaakin vielä pitkään.

Musiikkialan sisällä markkinoinnissa painopiste siirtyy entistäkin selvemmin perinteisestä promootiotyöstä datan analysointiin sekä 24/7-markkinointiin suoraan kuluttajille eri digitaalisissa ympäristöissä. Vähintään yhtä paljon vaikuttaa se väistämätön tosiseikka, että suoratoistopalveluista kuunnellaan erilaista musiikkia kuin vanhan ajan tallenteilta; nyt yksittäiset isot hitit, hittien kuunteleminen useaan kertaan sekä kuluttamisen nopeus korostuvat vahvasti.

Musiikkimarkkinoiden muutos heijastuu myös eri artistien ja musiikkityylien välisiin painotuksiin. Moni sellainen artisti, joka myi ennen mukavasti fyysisiä levyjä, ei välttämättä enää menestykään samalla tavalla suoratoistopalveluissa.

Erityisesti muutos on näkynyt esim. raskaan rockin sekä perinteisen iskelmämusiikin kentällä. Vaikka Suomi on aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan jossain määrin rock- ja iskelmämaa, suoratoistopalveluissa nämä artistit ovat tehneet paljolti tilaaa muille, esimerkiksi suomenkieliselle ja kansainväliselle popille sekä elektromusiikille.

Suomen kannalta erityisen kiinnostavaksi tilanteen tekee se, että kotimaisella musiikilla on ollut perinteisesti Suomessa selvästi suurempi markkinaosuus kuin useimmissa Euroopan maissa. Suoratoiston myötä kansainvälisen musiikin osuus markkinoista on kasvanut jonkin verran kotimaisen kustannuksella. Suomalaisilla on kuitenkin oma persoonallinen musiikkimakunsa ja suomi on pieni kielialue, joten kotimainen musiikki tulee jatkossakin olemaan täällä tärkeässä roolissa.

Hitti on aina hitti ja musiikkiala on aina rakastanut hittejä!

Hyvät biisit ovat siis edelleeen hyviä biisejä eikä suomalaista musiikkia tehdä missään muualla kuin Suomessa. Musiikin ystävät ovat suoratoistopalveluissa entistäkin lahjomattomampia. Paraskaan markkinointi ei saa kuluttajaa kuuntelemaan huonoa biisiä vastoin tahtoaan, koska parempaan on aina helppo vaihtaa.

Vaikka moni asia muuttuu, viime kädessä digitaalisen musiikin maailmassa pätevät samat peruslait kuin ennenkin. Kaikki on edelleen kiinni hyvästä musiikista, hyvistä biiseistä ja karismaattisista artisteista. Itse olen todella innostunut tästä mahtavasta muutoksesta!

More from Jarkko Nordlund