Antti Pikkusaari // May 28 2015

Mutta mitä kalaparvelle tapahtui?

Mårten Mickos käytti Hesarin haastattelussaan poikkeuksellisen vahvaa ja toimivaa vertauskuvaa: “Kalaparven keskelle voi heittää ison kiven. Se vain jatkaa matkaa.”

Mickoksen vertauskuva toimii kahdellakin tavoin. Se auttaa välittömästi hahmottamaan asian, mutta se myös ruokkii mielikuvitusta. Tämä kirjoitus ponnistaa jälkimmäisestä.

Metaforat ovat korvaamattoman arvokkaita viestinnän apuvälineitä. Kyvykäs johtaja käyttää niitä taitavasti monin eri tavoin ja eri tilanteissa. Usein kontekstina on visio tai uhkakuva. Palava öljynporauslautta on jo osa suomalaista teollisuushistoriaa – ja ehkäpä samalla esimerkki hieman harkitsemattomasta metaforan käytöstä.

Daniel Pink painottaa mainiossa A Whole New Mind kirjassaan metaforia ajattelun apuna. Hän esittää, että metaforat eivät liity vain viestintään – ihmisen ajattelun ulkoiseen ilmiasuun – vaan ne kytkeytyvät kiinteästi myös itse ajatteluprosessiin.

Mitä siis syntyy Mickos-Pink yhdistelmästä? Kokeillaanpa.

Mikä kivi?

Ehkäpä palkitsevinta on lähteä liikkeelle kalaparven sijaan kivestä. Kivihän voi saada useita eri ilmenemismuotoja.

Ensimmäinen testi kalaparvelle on yllättävä tilanne. Tämä assosioituu operatiiviseen tehokkuuteen. Kun hommat toimii ja jokainen tietää roolinsa, niin yllättävistäkin tilanteista selvitään. Avainasiakkaalta tullut ukaasi myöhään perjantai-iltapäivänä ei aiheuta sen kummempaa hämminkiä, vaan homma hoidetaan. Organisaatio toimii joukkueena. Tällaiset pienet kivet eivät saa sitä sekaannuksen valtaan.

Seuraava testi on jo vähän haastavampi. Mitä tapahtuu kun poikkeuksellisen karismaattinen johtaja poistuu? Sellainen, joka on merkittävissä määrin määritellyt organisaatiolle sen tarkoituksen – jopa identiteetin? Kuten Steve Jobs Applelle. Tai tilanne, jossa yrityksen perustaja vaihdetaan liiketoiminnan kasvattamisesta paremmin selviävään ammattijohtajaan. Tässä eivät liiketoimintaprosessit ja hiotut toimintamallit paljon auta.

Nyt testataan organisaation kulttuurillista vahvuutta.

Lisätään vaikeusastetta. Vaihdetaan kiveksi digitaalinen murros. Vakiintuneelle liiketoiminnalla tuo on jo aikamoinen murikka. Maailma on täynnä esimerkkejä isoistakin kalaparvista, jotka eivät selvinneet tuosta kohtaamisesta. Ison D:n osuessa kohdalle ainoaksi selviytymiskeinoksi voi osoittautua Iso T: Transformaatio. Tuossa on kyse yrityksen kokonaisvaltaisesta uusiutumisesta, joka edellyttää kurinalaisesti toteutettuja innovaatioita liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. On toki se toinenkin Iso T: Turn Around. Mutta tämä voi olla jo sen verran kivulias harjoitus, että sitä on syytä välttää. Jos transformaation mahdollisuusikkuna missataan, niin ajautuminen täyskäännökseen alkaa olla jo todennäköistä – vaihtoehtona kalaparven hajaantuminen.

Strateginen ketteryys antaa hyvän suojan kaikenlaisia kiviä vastaan.

Murikan osuessa kohdalle on ketterällä yrityksellä hyvät mahdollisuudet selviytyä. Ketterä kalaparvi kun näkee kiven tulon jo etäältä ja osaa aloittaa tarvittavat väistöliikkeet – eli uusiutumaan digitaalisessa murroksessa. Parhaassa tapauksessa on osallistavalla johtamisella saatu aikaan tilanne, jossa kiven havaitsemiseen, sen vaaralliseksi toteamiseen ja uusiutumiseen osallistuu lähtökohtaisesti koko parvi.