Harri Tuomaala // December 11 2017

Sijainnin merkitys asumisessa pienenee tulevaisuudessa

Asukasbarometrimme syväluotasi alkuvuodesta suomalaisten asukkaiden ajatuksiin.  Barometri vahvisti ajatuksiamme siitä, mistä hyvä asuminen syntyy ja mitä asuminen merkitsee suomalaille: oma asuinympäristö, koti mukaan lukien, on turvapaikka, jossa suomalaiset asukkaat kokevat viihtyvänsä.

Barometri nosti esille sen, että Suomessa asumisessa asiat ovat verrattain hyvin: yli 80 % suomalaisista asujista on tyytyväisiä asumiseensa. Asuinalueet koetaan turvallisina, luonnonläheisinä ja siisteinä ja erilaiset ihmiset viihtyvät erilaisissa asuinympäristöissä.

Asuminen ja suomalaisten ajatukset omasta asumisesta muuttuvat. Muutos on hidasta, mutta IoT, digitalistaatio, kiertotalous, kestävä kehitys, MaaS, ja liuta muita kehityssuuntia vievät meitä uudenlaisten konseptien äärelle. Miten liikumme tulevaisuudessa kodin ja työpaikan välillä? Tarvitseeko tulevaisuudessa edes ajatella että kodin ja työpaikan välillä on fyysisesti kuljettava matka? Millaisia palveluja osana asumista syntyy? Mistä tiedämme, mikä ratkaisu toimii tulevaisuudessa ja mikä ei?

Suomessa asumista pohditaan monesta eri kulmasta monen eri tahon toimesta. Uusia asuinalueita syntyy enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin. Asumisen kehittäminen ei ole kuulu pelkästään rakentajille vaan koskettaa lähes kaikkia toimialasta riippumatta. Uusia kokeiluja tehdään paljon. Jätkäsaari ja Kalasatama Helsingissä näyttävät mallia miten asuminen nähdään jo nyt palveluna: muunneltavina, kestävän kehityksen mukaisina ratkaisuina, joissa asukkaan hyvinvointi nousee esille. Datan merkitys kasvaa entisestään, kun halutaan tietää mitä asukkaat haluavat ja miten palvelut saadaan syntymään niin että niistä hyötyvät kaikki.

Digitaalisuus antaa vihdoinkin ketterän mahdollisuuden kokeilla erilaisia asumisessa tarvittavia palveluita ilman, että niitä tarvitsee rakentaa fyysisesti kohde kerrallaan. Näiden palveluiden rooli tulee olemaan kiistatta merkittävä jo pelkästään ihmisten peruspalveluiden kannalta. Esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvät palvelut kuten virtuaalilääkärit mahdollistavat sijainnista riippumattoman palvelun asukkaalle. Toisena esimerkkinä voidaan mainita nopeasti kehittyvät liikkumisen palvelut, jotka tähän asti ovat lähinnä toimineet rajoitteena eri palveluiden saamiselle. Isossa kuvassa asumiselle ja elämiselle digitaalisuuden myötä sijainti on vihdoinkin saamassa vertaisensa kilpailijan.

Asuinympäristön näkökulmasta digitaalisuus ylläpitää tai vahvistaa aikaisemmin täysin analogisesti toteutettuja asumisen palveluita. Tulevaisuuden asunto on palvelualusta, jonka pitää ottaa huomioon suuret megatrendit. Tulevaisuuden asuminen ei ole yhden muotin malli, vaan asumisen pitää huomioida erilaiset tarpeet ja muuttuvat tilanteet.  Tästä syystä kutsumme kokoon eri toimialojen kovimmat asiantuntijat Suomesta ja ulkomailta jakamaan näkemykset tulevaisuudesta ja tulevaisuuden asumisesta.

Harri Tuomaala
Toimitusjohtaja
Osuuskunta Suomen Asuntomessut