Mikko Vieri // September 17 2014

Suomi nousuun asenteella?

Yrittäjyyden eetos on yksi päivän poliittisista mantroista. Start-up sitä, pop-up tätä ja Taivas+Helvetti tuota. Yrittämistä, tai ainakin itsensä työllistämistä, tarjotaan yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi niin Suomen talouden nousuun saamiseksi kuin työttömyyden nujertamiseksi. Työttömiä koulutetaan yrittäjyyskursseilla ja työttömyysuhan alla oleville tarjotaan vaihtoehdoksi itsensä työllistämistä.

Yrittäjyys on kuitenkin mielestäni ennen kaikkea elämäntapa, joka sopii tietynlaiselle ihmistyypille kuin nenä päähän. Kaikista meistä ei ole yrittäjiksi, eivätkä kaikki ole siitä kiinnostuneita. Toisille yrittäjyyden tuoma vapaus on ainoastaan ahdistavaa epävarmuutta, jossa eläminen ei houkuttele. Pakkoyrittäjyys ei varmastikaan ole kovin antoisaa tai mielekästä ja saattaa johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, kuin mihin on alun perin pyritty. Pakko on motivaation lähteenä todistetusti huono.

Yrittäjäasenne sen sijaan on sellainen mielentila, johon meistä jokainen voi halutessaan itsensä valjastaa. Tällä tarkoitan asennetta, jossa työntekijä (työskenteli hän sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla) miettii oman työtehtävänsä lähtökohdista, miten voisi oikeasti tehdä asiat niin, että palvelu tai tuote kehittyisi entistäkin paremmaksi, asiakaslähtöisemmäksi tai kustannustehokkaammaksi tuottaa. Keskitynkö työssäni oikeisiin asioihin? Voisiko tämän asian hoitaa toisin, vaikka verkossa? Tarvitsemmeko tätä ohjelmaa tai palvelua enää työssämme? Voisiko turhista palavereista luopua ja siirtyä tässäkin asiassa digitaalisten mahdollisuuksien hyväksikäyttöön? Kerätäänkö meillä systemaattisesti asiakaspalautetta ja vaikuttaako se tekemiseemme?

Palkansaajan yrittäjäasenne ja innostus omasta työstään synnyttävät parhaassa tapauksessa oivalluksia – nykytermein innovaatioita – ja parantavat työssä hyvinvointia. Suomeksi ne siis vähentävät sairauspoissaoloja ja kehittävät yritystoimintaa.  Myös palkansaaja itse hyötyy tästä asenteesta: se on oiva tapa varmistaa – näinä epävarmuuden aikoina – oman työpaikan säilyminen. Kehittäminen tekee monessa tapauksessa myös työn sisällöstä mielekkäämpää ja vaikuttaa näin ollen työssä viihtymiseen.

Ne, jotka oikeasti haluavat, valitsevat varmasti yrittäjyyden, ja heitä on yhteiskunnan hyvä tukea projekteissaan. He voivat olla huomisen työllistäjiä. Meidän muiden kannattaa keskittyä löytämään tuo oma sisäinen yrittäjäasenteemme, siitäkin huolimatta, että se palkka tulee kuukausittain kuin Manulle illallinen. On hyvä pitää mielessä sekin vaihtoehto, että tuo illallinen saattaa olla periaatteessa koska tahansa viimeinen. Senpä takia kannattaa panostaa itseensä ja asenteeseensa.

 

 

More from Mikko Vieri