Petri Seppänen // May 30 2016

Tehostaminen ei riitä – näin luot uutta arvoa

Kun Iso D (digitalisaatio) ravistelee yrityksen agendaa, tahtoo huomio keskittyä yksipuolisesti tehostukseen. Se ei kuitenkaan riitä. Tuottavuuden varmistaminen edellyttää myös uuden arvon luomista. Mutta kuinka päästä siihen käsiksi?

Nokian matkapuhelinliiketoiminta oli lähes kaikilla mittareilla äärimmäisen tehokas toiminnoissaan, mutta nyt uutisotsikoissa jo puhutaan, kuinka Microsoft lopettaa puhelinten valmistuksen Suomessa. Esimerkki korostaa, kuinka tärkeää on kyetä erottamaan tehokkuus tuottavuudesta ja löytää keinot kehittää molempia. Tässä yksi erottelutapa ja kuusi esimerkkiä tuottavuuden edistämiseen.

Tehokkuus syntyy siitä, että asiat tehdään oikein

Teknologia auttaa yrityksiä toimimaan nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla. Ilmiö on tahkonnut tulosta jo kauan ennen nykyistä digihypeä. Vuosikymmenten ajan automaatio on tehostanut tuotantoa. Tietotekniikka, viestintä ja mobiliteetti on tehostanut työnteon. Internet ja esimerkiksi digitaalinen maksuliikenne on mullistanut tiedonkulun ja asioinnin tehokkuuden.

Lisää vettä myllyyn tuovat esineiden internet, Big Data ja kehittynyt analytiikka, koneoppiminen, pilvipalvelut, kehittynyt robotiikka ja 3D-tulostus. Digitsunamin keskellä pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei yrityksestä rakenneta huippuunsa viritettyä konetta, jonka tuotteille tai palveluille ei ”yhtäkkiä” löydy ostajaa.

Tuottavuus syntyy siitä, että tehdään oikeita asioita

Uudet teknologiat luovat täysin uusia tapoja palvella asiakkaita. Spotify-musiikkiin tottuneille lapsilleni on vaikea selittää, että aikaisemmin musiikki hankittiin kivijalkakaupasta yksittäisissä noin 10 musiikkikappaleen pakkauksissa, jotka edellyttivät omaa soitinta.

Merkittävää ei ole yksittäiset digihypessä toistuvat esimerkit vaan se tosiasia, että vastaavia muutoksia – pieniä tai suuria – tapahtuu kaikkien yritysten liiketoimintaympäristössä. Muutosten keskellä palataan ydinkysymyksen äärelle: What business are we in? Vakiintuneiden fraasien sijaan yhä useampi yritys joutuu toimialan ja asiakastottumusten murroksessa löytämään kysymykseen uuden vastauksen. Esimerkiksi Koneelle oli merkittävä valinta määritellä itsensä People Flow -liiketoimintaan.

Ekonomistien määritelmän mukaan tuottavuus syntyy arvon ja panoksen suhteesta. Tehostaminen tuo vipuvartta, kun vaadittu panos pienenee, mutta tuottavuuden varmistaminen edellyttää myös uutta asiakasarvoa synnyttävää innovointia. Liiketoimintainnovointi ei juhlavasta nimestään huolimatta ole rakettitiedettä. Se ei edellytä kristallipalloa eikä scifi-teknologioita. Uuden arvon luontia ei myöskään palvele heikosti suunnitellut ja irralliset digikokeilut, joiden oppeja ja tuotoksia ei osata viedä eteenpäin.

Tärkeintä on siirtää päähuomio asiakkaisiin, palveluihin ja uuteen arvoon. Yksinkertaisetkin asiat vievät eteenpäin, kunhan yrityksessä edetään systemaattisesti – tekemistä tulee johtaa.

Kuusi esimerkkiä tuottavuuden ja uuden arvon luomiseen

Alla esimerkkejä tekemisen osa-alueista, jotka omien kokemuksieni mukaan ovat auttaneet yrityksiä eteenpäin:

1. Laaja-alainen ideointi uuden arvon mahdollisuuksille. Tuote- tai palveluideoiden rinnalla uutta arvoa on etsittävä liiketoimintamallin ja asiakaskokemuksen kehityksen kautta (raamina voi käyttää esim. Doblinin 10 Types of Innovations –viitekehystä).
2. Steal with pride! Menestyneiden ideoiden soveltaminen omaan yritykseen (esim. St Gallen Business Model Navigator esittelee nipun innovaatioreseptejä uusiokäyttöä varten).
3. Ideoiden kuvaaminen liiketoimintamallina, jolloin uuden liiketoiminnan edellytykset hahmottuvat mahdollisimman nopeasti (esim. Osterwalderin Business Model Canvas on yleisesti käytössä).
4. Ideoiden asiakas- ja käyttäjälähtöinen kehitys. Nopein tapa todentaa idea on systemaattiset asiakashaastattelut, kokeilut ja protot. Monissa yrityksissä on löytynyt tehokas tapa soveltaa Design Thinking- tai Lean Startup/Minimum Viable Product -menetelmiä asiakaslähtöiselle kehitykselle.
5. Systemaattinen käyttäjäkokemuksen parantaminen. Palvelullistumisen myötä palvelumuotoilusta tulee tärkeä osaamisalue – myös perinteiselle tuoteyritykselle.
6. Systemaattinen asiakaskokemuksen parantaminen. Asiakaskokemukseen päästään kiinni selkeyttämällä kuvaa asiakkaan tarpeen syntymisen, tuotteen tai palvelun löytämisen sekä ostamisen ja käyttämisen vaiheista – sekä niistä kosketuspinnoista, joilla asiakkaaseen vaikutetaan ja häntä palvellaan (Customer Journey).

Mitä hyviä tapoja uuden arvon tuottamiseen olet itse tunnistanut?

More from Petri Seppänen