Tero Ojanperä // March 23 2015

Terveydenhuollon kannattaisi heittää Woltti

Kirjoitin äskettäin tällä foorumilla mitä Sote voisi oppia pöytävarausjärjestelmistä.

Kyseessä oli datan hyödyntäminen resurssien allokointiin ja palvelun henkilökohtaiseen räätälöintiin sekä siitä miksi julkisen sektorin ja monen perinteisen yksityisen sektorin toimijan kannattaisi perehtyä menestyneisiin digitaalisiin palveluihin. Tässä jutussa pureudun asiaan toisesta näkökulmasta.

Wolt on ex Slush vetäjän Miki Kuusen yritys ja sen hiljattain lanseeraaman sovelluksen nimi. Woltilla voit tilata kahvin, teen tai ruokaa ravintolasta. Teet vain tilauksen, sovellus kertoo milloin se on valmis ja kun noudat tilauksen sinun ei tarvitse jonottaa kassalla sillä ostos veloitetaan palveluun tallennetulta luottokortilta.

Miksi sitten terveydenhuollon ja monen muunkin toimijan pitäisi ja kannattaisi kiinnostua Woltista? Siksi että maksaminen vie aikaa ja on digitalisaation aikakaudella turha toimenpide jonka voi hoitaa automaattisesti taustalla. Uber kuljetuspalvelu oli ensimmäinen joka teki tästä isossa mittakaavassa todellisuutta. Kuinka helppoa se onkaan. Ajat taksilla, matkan lopuksi hyppäät pois kyydistä ja lasku tulee perässä automaattisesti. Ja paikannus takaa sen että lasku on oikein. Sekä asiakkaalta ja kuljettajalta säästyy aikaa useita minuutteja per ajo. Ravintoloissa etu on vielä suurempi sillä maksaminen hidastaa jonoa ja aiheuttaa odottelua. Kuinka monta kertaa oletkaan odotellut laskua kun olet ollut jo valmis lähtemään. Tarjoilija käy tulostamassa laskun, tuo pöytään, palaa hetken päästä kun ehtii ja rahastaa maksupäätteellä. Aikaa vievää, turhauttavaa ja hidasta. Digitalisaatio muuttaa tämän.

Wolt-sovelluksen periaatteiden käyttäminen terveydenhuollon maksutapahtuman yksinkertaistamiseen toisi merkittäviä säästöjä. Lääkärikäynnin päätteeksi joudut menemään kassan kautta. Jos luotto- ja vakuutuskortti olisi tallennettu pilveen, kuten Woltissa, voisit vain kävellä ulos ja kuitata laskun älypuhelimen sovelluksella. On aika ihmeellistä nykyaikana, että esimerkiksi vakuutuskortti kopioidaan joka kerta erikseen lääkärikäynnin yhteydessä. Sehän on sama muovilätkä kuin aikaisemminkin. Potilaalla menee turhaa aikaa odotellessa, virkailija joutuu tekemään työtä jonka ei tuota lisäarvoa ja joka voitaisiin eliminoida kokonaan. Joku voi väittää ettei kyse ole kovin merkittävästä asiasta, mutta kun rupeaa laskemaan tähän maksuprosessiin tuhlattua aikaa vuodessa, oivaltaa nopeasti, että juuri tällaisista prosessien yksinkertaistamisesta syntyvät merkittävät tuottavuushyödyt.

Digitalisaation tavoitteena on eliminoida turha ihmisten välinen vuorovaikutus jotta voidaan keskittyä olennaiseen. Maksaminen on juuri tällainen toimenpide. Laajemmin digitaalinen vallankumous perustuu kolmeen yksinkertaiseen kulmakiveen

· Päätöksenteon yksinkertaisuus – nopea ja helppo tapa valita haluttu tuote
· Saatavuuden yksinkertaisuus – nopea ja helppo tapa saada haluttu tuote
· Transaktion yksinkertaisuus – nopea ja helppo tapa maksaa

Uudet toimijat kuten Wolt ja Uber ovat oivaltaneet nämä ja mullistavat perinteisen toiminnan asiakaskokemuksen. Miksi eivät muutkin heittäisi Woltin ja ottaisi opikseen sekä samalla säästäisivät rahaa ja tekisivät asioinnista sujuvampaa ja helpompaa.

Ja tähän loppuun vielä terveiset kansanedustaja Ben Zyskowiczille, joka hiljattain ehdotti, että työaikaa pidennetään julkisella sektorilla 15 minuutilla päivässä jolla saadaan aikaan 870 miljoonan euron säästöt. Jos Ben soveltaisi digitalisaatiota ja tekisi Woltin, eli eliminoisi maksamisen, säästyisi saman verran aikaa muihin töihin.

Asiat sujuisivat joustavammin ja ehdotus menisi helpommin läpi kuin työajan pidennys.

More from Tero Ojanperä