Kari Koivistoinen // October 14 2014

Ylös sieltä poteroista

Suomalaisuuteen liittyy monia myyttejä, joista yksi lienee, että olisimme jotenkin erityisesti teknisen kehityksen etujoukoissa, tietoyhteiskunnan aallonharjalla. Kyllä, meillä on menestystarinoita kuten Nokia ja Rovio, mutta yleensä todellisuus sekä yksityisellä että julkisella puolella on rämpimistä muutosvastarinnan tahmeassa suossa. Kun maailma muuttuu ympärillä, suomalainen johtoporras kaivautuu poteroihin laulaen Sir Elwoodin Viimeisellä Rannalla –kappaletta ja nousee pystyyn vasta siinä vaiheessa, kun taistelu on ohi ja jäljellä ovat vain savuavat rauniot.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja nähdäkseen, minkälainen lähitulevaisuus tulee olemaan alati globalisoituvassa maailmassa: Digitaalinen markkinointi ottaa vallan, aurinkoenergian käyttö lisääntyy merkittävästi, älyluurilla saa tilattua itse ajavan pirssin, lennokki tuo uudet ostokset kotiovelle, ilmastonmuutos pakottaa ihmiskuntaa muutokseen ja uutta Nokiaa ei synny alkutuotannosta.

Talvi yllätti autoilijat, poliitikon ja toimitusjohtajan.

Tästä huolimatta täällä jatketaan samaan malliin niin vähittäiskaupassa kuin perinteisillä tv-kanavilla, tukien samalla Talvivaaroja ja Olkiluoto kolmosia. Kun aikaa ja rahaa tulevaisuuteen olisi varautua, fokus on jossain ihan muualla. Talvi yllätti autoilijat, poliitikon ja toimitusjohtajan. Kun viimein veitsi kurkulla lähdetään muutokseen, ei tiedetä mitä tilataan, puhumattakaan siitä, mitä asiakkaat haluavat ja tuloksena ovat keissit kuten Stockmannin tai VR:n verkkokaupat. No, eipähän lopu some-hitit kesken.

Suomessa on kuitenkin yksi ala, jolla on ymmärretty pelin henki ja se on peliteollisuus. Tätäkin alaa yritetään parhaan mukaan vähätellä, mutta katsokaa vaikka naapurimaahan, jossa myytiin neljänkymmenen hengen pelifirma parilla miljardilla ja odottakaa, kun Supercell kertoo tämän vuoden tuloksensa. Siinä on taas sedillä ihmettelemistä.

Odottakaa, kun Supercell kertoo tämän vuoden tuloksensa. Siinä on taas sedillä ihmettelemistä.

Miksi peliteollisuus sitten pärjää niin hyvin? Se ymmärtää tämän maan vahvuudet ja ottaa niistä kaiken irti. Sen sijaan, että syyteltäisiin valtiovaltaa milloin mistäkin, maksetaan verot kiltisti ja nautitaan korkeasti koulutetusta työvoimasta. Peliteollisuudessa verkostoituminen on erittäin vahvaa ja sen sijaan, että tapeltaisiin keskenään verissä päin, keskitytään jakamaan tietotaitoa. Kun peliä tehdään, tavoite on tehdä maailman paras sellainen, sillä kotimarkkinoilla pärjäämisellä maksetaan korkeintaan sähkölasku. Ja mikä tärkeintä, ollaan ketteriä, kehityksen kärjessä sekä innovoidaan ja uskalletaan epäonnistua. Peliteollisuuskin on suuren muutoksen kourissa, mutta sen sijaan, että suomalaiset firmat kurkkisivat poterosta, ne ovat muutoksen eturintamassa.